Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2026
      • Lehti 1-2026
    • 2025
      • Lehti 1-2025
      • Lehti 2-2025
      • Lehti 3-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset
Rintakuva silmälasipäisestä naisesta.

MALin gradupalkinto:

Posted on 7.3.202510.4.2025

Henna-Riikka Putaala estimoi ilmakehän sähköisyyttä vuodesta 1844 näihin päiviin

MALin gradupalkinnon 2024 sai Henna-Riikka Putaala Oulun yliopistosta. Palkinnon suuruus on 5000 €, ja se ojennettiin marraskuussa samassa tilaisuudessa kuin TEKin väitöskirja- ja diplomityöpalkinnot.

Työn otsikko on Ilmakehän ionisaation rekonstruktio syväoppimisverkkojen avulla vuosille 1844–2021. Yläilmakehään saapuvien vapaiden elektronien määrä ja niiden aiheuttama ilmakehän ionisaatio vaihtelevat jatkuvasti, erityisesti aurinkotuulen vaihtelun ja Maan magneettikentän muutosten mukaan. Elektronitiheyden suoria mittauksia satelliittien avulla on tehty säännöllisesti 1970-luvulta alkaen, mutta auringon aktiivisuuden ja geomagnetismin mittaushistoriat ovat paljon pidempiä. 

Putaala koulutti syväoppimisverkkoja oppimaan elektronihavaintojen ja geo­magneettisen aktiivisuuden välistä yhteyttä ja pystyi tätä kautta likimääräisesti rekonstruoimaan vuosina 1844–2021 avaruudesta Maan ilmakehään sataneiden elektronien päivittäisen energiajakauman ja edelleen laskemaan näiden elektronien aiheuttaman ionisaation ilmakehässä. Ionisaatiolla on puolestaan vaikutuksia mm. napa-alueiden talviajan ilmastoon. 

Työ on vapaasti saatavilla Oulun yliopiston kirjaston verkkosivustolta: https://oula.finna.fi/Record/oulurepo.10024_43104?sid=4928419091. •

Henna-Riikka Putaala kertoi palkitusta työstään maanantaina 3.3. hotelli Grand Centralissa Helsingissä. Kuulijoita oli mukavasti sekä paikan päällä että etänä, ja keskustelu oli vilkasta.

Uusimmat

  • Tekoälyn toimiva soveltaminen vaatii asiantuntemusta
  • Talven kuultavansininen ihme
  • Tšernobyl 26.04.1986
  • Tšernobylin jälkipyykki
  • Tšernobyl vuonna 2026

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2026 | WordPress Theme by Superbthemes.com