Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2025
      • Lehti 1-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset

Category: Historia

Flogistonin viimeiset liekit

Posted on 25.6.202525.6.2025

Joseph Priestley oli teologi ja kemisti. (Kuva: Wikimedia) Palaminen pyrittiin selittämään sillä, että palavista aineista poistuisi tulena ilmenevää flogistonia. Flogiston-teoria hylättiin, kun hapen rooli palamisessa ymmärrettiin. Ironisesti hapen löytäjä, Joseph Priestley, oli yksi viimeisiä flogistonin puolustajia. Kemialla oli 1700-luvun alussa imago-ongelma. Näin ainakin väittää Sara Norja, joka kirjassaan Al­kemian historia (SKS, 2023) jäljittää länsimaisen alkemian…

Salmisaaren yliopisto

Posted on 8.3.20258.3.2025

Suomen Kaapelitehtaan elektroniikkaosasto käynnisti vuonna 1960 Elliott 803 -tietokoneeseen pohjautuvan laskentakeskustoiminnan. Alkuvaiheessa piti keskittyä osaavan henkilökunnan hankkimiseen ja kouluttamiseen, ja paikkaa alettiinkin kutsua nimellä Salmisaaren yliopisto. Laskentakeskuksen henkilöitä ja tehtäviä Vuonna 1962 laaditusta laskentakeskuksen henkilöiden tehtävänkuvauksien luettelosta on nähtävissä ryhmän suuntautumisen ja toimintatavan piirteitä.   Matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien aikana yliopistossa opiskellut tämän…

Elliott-laskentakeskus Nokian tietokonetoiminnan alkuna

Posted on 21.10.202423.2.2025

Laskentakeskuksen perustaminen  Nokia Elektroniikka syntyi vuoden 1966 alussa, kun Suomen Kaapelitehdas Oy:n elektroniikkaosasto eriytettiin omaksi teollisuusryhmäkseen. Kaapelitehtaan suojissa elektroniikkaosasto oli käynnistänyt tietokoneisiin liittyvän liiketoiminnan jo vuonna 1960 perustamalla oman laskentakeskuksen ja hankkimalla sen käyttöön brittiläisen Elliott Brothers nimisen yrityksen valmistaman tietokoneen.  Toukokuun lopulla tilattu Elliott 803 saapui lyhyellä toimitusajalla Salmisaareen 20. syyskuuta 1960 ja saatiin…

Rasvakivi liukuu sykloidia pitkin

Posted on 21.10.202423.2.2025

Professori Sarah Hart on haltioitunut Moby Dickin matemaattisista kielikuvista. Melvillen teos on yksi esimerkeistä Hartin kirjassa Once Upon a Prime, joka käsittelee matematiikan ja kirjallisuuden suhdetta. Oikeastaan vasta vuosikymmeniä kuolemansa jälkeen sai Herman Melvillen (1819–1891) tunnustusta merkittävänä amerikkalaisena kirjailijana. Iltalehdessä kuvailtiin vuonna 1927 hänen tyyliään seuraavalla tavalla: Viime vuosien ajalla ovat kirjallisuuden arvostelijat kaivaneet esille…

Darwinia kiinnosti Kuun synty

Darwinia kiinnosti Kuun synty

Posted on 28.6.202422.2.2025

Charles Darwinin poikaa kiinnosti lajien syntyä enemmän Kuun synty. Hän esitti matemaattisen mallin, jota pidettiin pitkän aikaa varteenotettavana selityksenä. Sanoin kaverilleni olevani iloinen siitä, että tv-sarjan nimessä on viittaus matematiikkaan. Netflixin suositun uutuussarjan mainoskampanja oli tällöin huipussaan. Ystäväni vastasi hölmistyneellä katseella. Hän tiesi kyllä sarjan, mutta oli luullut, että 3 Body Problem olisi kolmen ruumiin…

Gunnar Nordström

Gunnar Nordström – suhteellisen merkittävä teoreetikko

Posted on 1.2.202420.2.2025

Gunnar Nordströmin siluetti 1902, tekijä R. Mickwitz. Museovirasto. Gunnar Nordströmin kuolemasta tuli viime jouluaattona sata vuotta. Hänen painovoimateoriansa on epäilemättä suomalaisen teoreettisen fysiikan huippusaavutus.Teoria jäi lopulta kakkoseksi yleiselle suhteellisuusteorialle, mutta parin vuoden ajan oli se paras selitys maailmassa. Yleisen suhteellisuusteorian kehittänyttä Albert Eins­teinia pidetään joskus yksinäisenä nerona, joka kehitti teorian, jota kukaan muu ei olisi kyennyt…

Willem ’s Gravesande

Newtonismin airut hurahti ikiliikkujahuijaukseen

Posted on 6.10.202322.2.2025

Havainnekuva Orffyreuksen pyörästä. (Wikimedia) Willem ’s Gravesande osasi esittää asiat ymmärrettävästi ja havainnollistaa niitä kokeellisesti. Se teki hänestä yhden merkittävimmistä Newtonin ajatusten levittäjistä Manner-Euroopassa. Hänet muistetaan liike-energian käsitteeseen liittyvistä kokeista, jotka osaltaan liittyivät erääseen väitettyyn ikiliikkujaan. Tänä vuonna tulee kolmesataa vuotta kirjan Philosophiae Newtonianea Institutones, in usus academicos julkaisusta. Kirja on merkittävä, sillä se oli…

Mellin vastusti suhteellisuusteoriaa

Mellin vastusti suhteellisuusteoriaa vanhoilla päivillään

Posted on 5.6.202321.2.2025

Mellin opetti Hietalahden torilla sijainneessa Polyteknillisessä opistossa (lähde: Helsingin Kaupunginmuseo / Signe Brander, 1908). Suurmiehetkään eivät ole immuuneja erehdyksille. Suomen matematiikan huippuihin lukeutuva Hjalmar Mellin oli kiivas Einsteinin teorian vastustaja. Huhtikuun alussa tulee täyteen 90 vuotta matemaatikko Robert Hjalmar Mellinin (1854–1933) kuolemasta. Mellin on yksi niistä harvoista suomalaisista, jotka elävät ikuisesti osana matematiikan vakiintunutta sanastoa….

Emmy Noether

Emmy Noether

Posted on 22.12.202219.2.2025

Emmy Noether 1900-luvun alussa. Olosuhteet eivät olleet otollisia Emmy Noetherille. Hän oli nainen, silloin kun naiset eivät saaneet opiskella tai opettaa. Hän oli vasemmistolainen pasifisti ja juutalainen natsi-Saksassa. Vaikeat olosuhteet eivät häntä lannistaneet. Emmy oli merkittävässä osassa modernin algebran kehityksessä. Amalie Emmy Noetherin syntymästä tuli keväällä 140 vuotta. Kun hän syntyi 23. maaliskuuta 1882, ei kukaan…

Vaikeita ongelmia

Vaikeita ongelmia

Posted on 10.10.202219.2.2025

Rosettan kivi auttoi ratkaisemaan hieroglyfien mysteerin. By Awikimate – Own work. Toisinaan ongelmasta tekee hankalan se, että ei vain ole riittävästi dataa sen ratkaisemiseen. Joskus dataa voi olla liiankin paljon – ratkaisun laskeminen vie liikaa aikaa. Laskemista saattaa myös häiritä kuolleet perhoset. Tämä vuosi on varsinainen egyptologian juhlavuosi. Howard Carter löysi Tutankhamonin haudan tasan sata…

Srinivasa Ramanujan

Srinivasa Ramanujan

Posted on 10.10.202219.2.2025

Srinivasa Ramanujan syntyi Intiassa vuonna 1887 ja kuoli vuonna 1920. Lyhyenä elinaikanaan hän antoi merkittävän panoksen useille eri matematiikan osa-alueille – mm. matemaattiseen analyysiin, luku­teoriaan ja päättymättömiin sarjoihin. Ramanujanin matemaattiset kyvyt ilmenivät jo aikaisessa vaiheessa. Koulussa ollessaan hän kyvyillään voitti useita palkintoja. 15-ikäisenä Ramanujan lainasi kirjastosta kirjan Synopsis of Elementary Results in Pure Mathematics. Kirja…

Elämää Mars-meteoriiteissä

Ei mitään uutta auringon alla

Posted on 8.6.202218.2.2025

Elämää Mars-meteoriiteissä ALH84001:n pintaa elektronimikroskoopilla kuvattuna. Mikrobiologi Charles B. Lipman väitti 90 vuotta sitten löytäneensä todisteita maanulkopuolisesta elämästä meteoriiteista. Myös hiljattain on esitetty vastaavanlaisia väitteitä liittyen Marsista peräisin oleviin kiviin. Usko elämään Marsissa on vanhaa perua. Me suomalaiset tunnemme omien presidenttiemme lisäksi kenties parhaiten Yhdysvaltojen presidentit. Emme ehkä muista niistä kaikista vanhimpia, mutta lähihistoriassa Valkoista…

  • 1
  • 2
  • Next

Uusimmat

  • Matematiikka ja luonnontieteet tuovat joustavuutta energiankäyttöön
  • Aivojen hoitoa
  • Missä määrin tekoälyä voi ymmärtää?
  • Kvanttitietokoneiden ja tavallisten tietokoneiden yhteispeli
  • Flogistonin viimeiset liekit

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2025 | WordPress Theme by Superbthemes.com