Tsernobylin ydinvoimalaitos juuri ennen uuden suojarakennuksen asentamista. Reaktorit vasemmalta oikealle 4, 3, 2 ja 1. Keskellä näkyvä pitkä rakennus on kaikkien reaktorien yhteinen turbiinihalli, joka on n. 1km pitkä yhtenäinen rakennus. Lisenssi: https://commons.wikimedia.org 25. ja 26. päivän välinen yö huhtikuussa 1986 Tšernobylin nelosreaktorin valvomossa oli kiireinen. Työvuoro vaihtui puolenyön aikaan päivävuorosta yövuoroon, joka sai heti hoitaakseen kaksi…
Category: Historia
Tšernobylin jälkipyykki
Punaista metsää, taustalla näkyy voimalaitokselle kulkeva rautatie. Kyltit varoittavat haudatusta radioaktiivisesta materiaalista. Lisenssi: https://commons.wikimedia.org Jälkipyykin selvittäminen alkoi nopeasti turmayönä, ensimmäiset palomiehet olivat paikalla jo 5 minuuttia räjähdyksen jälkeen. Mutta tulipalojen sammutus oli vasta alkua yhdelle maailman valtavimmista urakoista, joka jatkuu vielä nykyäänkin. Viimeinen iso urakka oli uuden suojarakennuksen (maailman suurin liikuteltava rakennus, ei vähempää) rakentaminen…
Tšernobyl vuonna 2026
Villihevosia Tšernobylissa. Taustalla näkyy mannertenvälisten ohjusten havaitsemiseen käytetty DUGA-tutka. Lisenssi: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Horses_in_Chernobyl,_Ukraine.jpg Ennen Ukrainan sotaa tämä alue oli merkittävä turistikohde. Tšernobylin ydinvoimalaan oli saatavilla turistikierroksia, joilla pääsi kierrokselle mm. tuhoutuneen nelosreaktorin valvomoon. Myös Pripjatin aavekaupunki oli suosittu kohde. Sodan alkaessa tilanne muuttui täysin. Venäläiset joukot miinoittivat Pripjatin, ja sinne pääseminen onkin lähitulevaisuudessa aivan liian riskialtista. Joukot levittivät…
SKALA – Tšernobylin aivot
SKALA-keskustietokone reaktorille nro. 3. Lisenssi: Youtube-näyttökuva, https://www.youtube.com/watch?v=ZbaptQh2AM4 SKALA (ven. Система Контроля Аппарата Ленинградской Атомной, “kivi”) oli Neuvostoliitossa 1960-luvulla kehitetty tietokonepohjainen valvonta- ja tiedonkeruujärjestelmä, jota käytettiin RBMK-1000-reaktoreissa, kuten Tšernobylin ydinvoimalan nelosyksikössä. Systeemi pohjautui V-30M -keskustietokonearkkitehtuuriin. Järjestelmä vastaanotti arviolta noin 7 000 analogista ja 6 000–7 000 digitaalista signaalia eri puolilta voimalaitosta. Se seurasi muun muassa lämpötiloja, paineita,…
Epävakaa alkuaine, epävakaa tiede: alabamiini ja patologinen tiede
Fred Allison uskoi löytäneensä uuden alkuaineen Alabamassa, mutta hänen magneto-optinen menetelmänsä petti aisteja ja havaintoja. Allisonin tapaus muistuttaa, että tieteessä odotukset ja todellisuus eivät aina kohtaa. Joskus vilpittömät tutkijat voivat nähdä sen, mitä he toivovat. Harvoin pro gradu -tutkielma nousee kansallisten ja jopa kansainvälisten uutisten aiheeksi. Näin kävi kesällä 2023 Henna Kokkoselle. Fysiikkaa opiskellut Kokkonen onnistui…
Gustaf Hällström 250 v
Helsingin yliopiston Physicum-rakennuksen osoite on Gustaf Hällströminkatu 2. Lokakuussa järjestetty seminaari ”Gustaf Gabriel Hällström 250 vuotta – Autonomian alkuaika, tieteen historia ja virkamiesaateli” osoitti, että kampuksen kadunnimen valintaan oli hyvät syyt. Turun akatemian fysiikan professoriksi 25-vuotiaana nimitetty Hällström (25.11.1775 – 2.6.1844) oli merkittävä niin fyysikkona kuin laaja-alaisena vaikuttajana Suomen tieteen nousussa 1800-luvun alkupuolella. Hällströmin sukutausta…
Einstein, Weber ja LIGO: gravitaatioaaltojen tarina
Ligon observatorio Hanfordissa. (Wikimedia) Einstein epäili itse aaltojensa todellisuutta, Weber väitti kuulleensa ne, ja LIGO lopulta todisti ne. Gravitaatioaaltojen historia on kertomus sinnikkyydestä, epäilyistä ja tieteellisistä läpimurroista. Kymmenen vuotta sitten avautui uusi ikkuna maailmankaikkeuteen. LIGO (Laser Interferometer Gravitational-Wave Observatory) havaitsi 14. syyskuuta 2015 ensimmäistä kertaa historiassa yleisen suhteellisuusteorian ennustamat gravitaatioaallot. Kaksi noin 30 Auringon massaista…
MAOLin syntyhistoriasta ja perustamisesta 1935
Kuluvaa vuotta 2025 vietetään Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton MAOL ry:n 90-vuotisjuhlavuotena. Miten ja millaisen prosessin jälkeen liittomme sai 30-luvulla alkunsa? Näin juhlavuoden kunniaksi lienee paikallaan luoda katsaus tähän osaan liiton historiasta. Olavi Junnilan kirjoittaman MAOL:n 60-vuotishistoriakirjan mukaan 1920-luvulla oli matematiikan ja fysiikan opettajilla eri tavoilla järjestäytynyttä kerhotoimintaa silloisissa suurimmissa kaupungeissa kuten Viipurissa, Helsingissä ja Turussa….
Flogistonin viimeiset liekit
Joseph Priestley oli teologi ja kemisti. (Kuva: Wikimedia) Palaminen pyrittiin selittämään sillä, että palavista aineista poistuisi tulena ilmenevää flogistonia. Flogiston-teoria hylättiin, kun hapen rooli palamisessa ymmärrettiin. Ironisesti hapen löytäjä, Joseph Priestley, oli yksi viimeisiä flogistonin puolustajia. Kemialla oli 1700-luvun alussa imago-ongelma. Näin ainakin väittää Sara Norja, joka kirjassaan Alkemian historia (SKS, 2023) jäljittää länsimaisen alkemian…
Salmisaaren yliopisto
Suomen Kaapelitehtaan elektroniikkaosasto käynnisti vuonna 1960 Elliott 803 -tietokoneeseen pohjautuvan laskentakeskustoiminnan. Alkuvaiheessa piti keskittyä osaavan henkilökunnan hankkimiseen ja kouluttamiseen, ja paikkaa alettiinkin kutsua nimellä Salmisaaren yliopisto. Laskentakeskuksen henkilöitä ja tehtäviä Vuonna 1962 laaditusta laskentakeskuksen henkilöiden tehtävänkuvauksien luettelosta on nähtävissä ryhmän suuntautumisen ja toimintatavan piirteitä. Matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien aikana yliopistossa opiskellut tämän…
Elliott-laskentakeskus Nokian tietokonetoiminnan alkuna
Laskentakeskuksen perustaminen Nokia Elektroniikka syntyi vuoden 1966 alussa, kun Suomen Kaapelitehdas Oy:n elektroniikkaosasto eriytettiin omaksi teollisuusryhmäkseen. Kaapelitehtaan suojissa elektroniikkaosasto oli käynnistänyt tietokoneisiin liittyvän liiketoiminnan jo vuonna 1960 perustamalla oman laskentakeskuksen ja hankkimalla sen käyttöön brittiläisen Elliott Brothers nimisen yrityksen valmistaman tietokoneen. Toukokuun lopulla tilattu Elliott 803 saapui lyhyellä toimitusajalla Salmisaareen 20. syyskuuta 1960 ja saatiin…
Rasvakivi liukuu sykloidia pitkin
Professori Sarah Hart on haltioitunut Moby Dickin matemaattisista kielikuvista. Melvillen teos on yksi esimerkeistä Hartin kirjassa Once Upon a Prime, joka käsittelee matematiikan ja kirjallisuuden suhdetta. Oikeastaan vasta vuosikymmeniä kuolemansa jälkeen sai Herman Melvillen (1819–1891) tunnustusta merkittävänä amerikkalaisena kirjailijana. Iltalehdessä kuvailtiin vuonna 1927 hänen tyyliään seuraavalla tavalla: Viime vuosien ajalla ovat kirjallisuuden arvostelijat kaivaneet esille…