Kuluvaa vuotta 2025 vietetään Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton MAOL ry:n 90-vuotisjuhlavuotena. Miten ja millaisen prosessin jälkeen liittomme sai 30-luvulla alkunsa? Näin juhlavuoden kunniaksi lienee paikallaan luoda katsaus tähän osaan liiton historiasta.
Olavi Junnilan kirjoittaman MAOL:n 60-vuotishistoriakirjan mukaan 1920-luvulla oli matematiikan ja fysiikan opettajilla eri tavoilla järjestäytynyttä kerhotoimintaa silloisissa suurimmissa kaupungeissa kuten Viipurissa, Helsingissä ja Turussa.
Helsingissä pidettiin Niilo Kallion aloitteesta valtakunnalliset matematiikan ja fysiikan opettajien päivät 3.–7.6.1932, ja tällöin tapahtui koko maata käsittävän liiton perustamisen kannalta tärkeä vaihe. Päivillä oli osallistujina 180 opettajaa eri puolilta Suomea. Silloin Seinäjoelta tullut lehtori Heikki Wegelius teki ehdotuksen maan kaikkia oppikouluja koskevan matematiikan ja fysiikan opettajien yhdistyksen perustamisesta. Esitys sai sekä vastustusta että kannatusta. Kun asiaa ei ollut enempää valmisteltu, niin Helsingin kerho valtuutettiin kehittelemään valtakunnallisen liiton perustamista.
Valmistelutyö
Ensimmäisen kerran valtakunnallisen yhdistyksen perustamista käsiteltiin Niilo Kallion johdolla Helsingin kerhon kokouksessa jo samana syksynä eli lokakuun 4. pnä 1932. Tuolloin ei vielä päätetty mitään. Keskustelua jatkettiin kerhon kokouksessa joulukuussa 1932. Mutta sitten asiaan tuli kuitenkin parin vuoden tauko. Taukoon vaikutti Junnilan 60-vuotishistoriakirjan mukaan vuonna 1934 pidetty yleinen oppikoulun opettajien kokous. Odotettiin mitä tässä kokouksessa päätettäisiin mm. opetussuunnitelmista, linjajaoista, oppiennätyksistä ja ylituntipalkkioista. Tämän yleisen kaikkien aineiden opettajien kokouksen ehdotukset eivät kuitenkaan tyydyttäneet matemaattisten aineiden opettajia. Näin oman aineopettajaliiton tarve kasvoi ja kypsyi.
Oman valtakunnallisen yhdistyksen perustamisasiaan palattiin Helsingissä Kallion yhteiskoulussa 18.2.1935 pidetyssä kokouksessa. Silloin uusi kerhomestari Bruno Malmio alusti matematiikan opettajien liiton perustamisesta. Perustettavan liiton tarkoituksena olisi edistää matemaattisten oppiaineiden opetusta ja valvoa näiden aineiden opettajien yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja. Nyt asiaa valmistelemaan nimettiin myös toimikunta. Siihen tulivat Malmion lisäksi lehtorit Reinhold Westlin ja Uno Sipinen. Toimikunnan tehtävänä oli kirjeellä tiedustella eri koulujen opettajien näkemyksiä asiasta ja jos se saa kannatusta, kutsua yhdistyksen perustava kokous koolle jo kesäkuussa 1935.
Nyt valmistelu etenikin ripeästi, sillä jo parin kuukauden kuluttua 17.4.1935 Malmio selosti Normaalilyseossa pidetyssä kokouksessa liiton perustamista koskevaan kirjelmään saapuneita vastauksia. Niistä ilmeni, että maaseutukoulujen opettajat pitivät uutta liittoa suotavana ja kaikin puolin tarpeellisena. Kokous päätti, että liiton perustava kokous pidetään alkuperäisen suunnitelman mukaan kesäkuun alussa 1935. Sääntöehdotusta ja perustamiskokousta valmistelevaan toimikuntaan valittiin peräti 10 jäsentä; Britta Hallonblad, Bruno Malmio, Veikko Paatero, Viljo Laine, Salome Hollo, Reinhold Westlin, Otto Kaimio, Hellin Leikola, Mikael Gyllenberg ja Uno Sipinen.
Perustava kokous
Kesäkuun alku 1935 oli luonnollinen ajankohta perustavalle kokoukselle, sillä Helsingissä oltiin jälleen järjestämässä koko maata käsittäviä matematiikan ja fysiikan opettajien koulutuspäiviä 2.–3.6.1935. Koulutuspäivien ohjelmassa olikin maanantaina, 3.6. klo 15, Matematiikan ja fysiikan opettajain Liiton perustava kokous – Matematik- och fysiklärarföbundets kosnstitituerande möte, ja klo 17 Liiton vuosikokous- Förbundets årsmöte.
Yhdistys perustettiin ja sen nimeksi tuli Suomen Matematiikan ja Fysiikan Opettajien Liitto – Finlands Matematik- och Fysiklärarförbund. Perustamiskirjan allekirjoittivat Bruno Malmio, Mikael Gyllenberg ja Reinhold Westlin. Liiton ensimmäiseen hallitukseen valittiin edellisten lisäksi Viljo O. Laine, Britta Hallonblad ja Vilho Kallio. Hallituksen puheenjohtajaksi tuli Bruno Malmio, varapuheenjohtajaksi Reinhold Westlin, rahastonhoitajaksi Viljo O.Laine sekä sihteeriksi Mikael Gyllenberg.
Bruno Malmion ja Urpo Kuuskosken aikakaudet
Liiton perustamista jo 1935 valmistelemassa ollut Bruno Malmio toimi sitten puheenjohtajana aina vuoteen 1951 asti eli 16 vuotta. Häntä seurasi puheenjohtajana Urpo Kuuskoski. Kuuskoski oli tullut liiton sihteeriksi jo 1936. Sihteerinä hän oli aina puheenjohtajaksi tuloonsa asti. Kuuskoski oli puheenjohtajana kaikkiaan 13 vuotta eli vuoteen 1965 asti, siis lähes yhtä kauan kuin Malmio. Näin ollen liitto oli 30 ensimmäistä vuottaan näiden kahden miehen, Malmion ja Kuuskosken hallinnassa. Näiden kahden tohtorin rooli korostuu vielä entisestään, kun muistetaan, että he toimivat myös liiton julkaisun Dimension edeltäjän Matemaattisten Aineiden Aikakauskirjan (MAA:n) päätoimittajina. Julkaisun perustamispäätös oli tehty Niilo Kallion alustuksen pohjalta liiton vuosikokouksessa Tampereella 10.6.1936, ja lehti alkoi ilmestyä 1937. Päätoimittajana oli aluksi Bruno Malmio 1937–1941. Vuodesta 1941 päätoimittajana jatkoi kukas muu kuin Urpo Kuuskoski, joka oli päätoimittajana aina vuoteen 1965 asti.
Sekä Bruno Malmio että Urpo Kuuskoski olivat lisäksi ahkeria oppikirjojen laatijoita. He tuottivat oppi- ja tietokirjallisuutta yksin ja eri ryhmissä. Helposti voi ajatella niinkin, että heidän toimintansa tavoitteena matematiikan ja fysiikan opettajien keskuudessa oli myös luoda suotuisa ympäristö oppikirjojensa tuottamiselle ja markkinoimiselle.
MAOL arvosti Urpo Kuuskosken ansiokasta liitossa tehtyä työtä kutsumalla hänet liiton ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1966. Malmio taas oli kutsuttu liiton kunniajäseneksi vuonna 1952. •
Lasse Paajanen