Kasvavan osaajatarpeen käynnistämässä kouluopetuksen kehittämisen seminaarisarjassa nousi esille juurihoidon tarve kaikilla tasoilla. Varhaiskasvatuksesta aloitettu sarja jatkui ala- ja yläkouluihin kautta lukioihin. Oppiminen on kerroksittaista: kiinnostuksen herääminen, motivaation rakentuminen yhä laajenevan aineiston kanssa työskentelyyn ja valmius itsenenäistä työskentelyyn. Kirja ”Härkää sarvista – matematiikan osaaminen nousuun” kokoaa yhteen seminaarisarjan havainnot ja suositukset. Säästöjen myötä muodostuneiden oppimista haittaavien…
Kategoria: Toimitus
Yhdistysten maa
Suomea sanotaan yhdistyksen maaksi. Erilaisia järjestöjä ja yhdistyksiä on paljon, ja niillä on ollut tärkeä merkitys osana kansalaisyhteiskuntaa aina 1800-luvulta lähtien. Järjestötoiminta syntyi jo muinaisessa Roomassa, kun vapaat käsityöläiset alkoivat pitää yhtä. Sen jälkeen tuli muita ammattiseuroja sekä aatteellisia ja taloudellisia yhdistyksiä. 1700-luku oli erilaisten salaseurojen aikaa. Vanhin edelleen toimiva yhdistys Suomessa on musiikkikulttuurin edistämiseen…
Yhteistyöllä osaamisen vahvistamiseen
Kirja ”Härkää sarvista – matematiikan osaaminen nousuun” painotti koulujen valmentamista kohtaamaan matematiikan, luonnontieteiden ja tietojenkäsittelyn kasvava tarve. Koulurakenne toimii, kun huolehditaan oppimista haittaavien tekijöiden poistamisesta, uusien opetusratkaisujen käyttämisestä sekä oppimis- ja tiedonhankintavalmiuksien tukemisesta. Oppimisen kerroksittainen rakentuminen on keskeisintä. Kaikkien kouluvaiheiden tulisi nyt painottaa hyvän pohjan rakentamista seuraavalle vaiheelle. Uuteen yhdeksän kuukauden seminaarisarjaan ja puolen vuoden…
Suuri pamaus ja iso vaikutus
Voisiko sellainen komediasarja toimia, jonka päähenkilöt ovat fysiikoita? Ja sarjan monet vitsit perustuisivat tieteellisiin teorioihin? Ja siitä tulisi maailmanlaajuinen menestys? Kyllä voisi ja näin myös tapahtui, kun Chuck Lorre ja Bill Prady loivat tv-sarjan Big Bang Theory (suomeksi Rillit huurussa), ja tästä neljän nuoren tieteilijän elämää ja ihmissuhteita kuvaavasta sarjasta tuli valtaisa hitti, jota tehtiin…
Askelmerkit osaamisen vahvistamiseen kartoitettiin seminaarisarjassa
Matematiikan ja luonnontieteiden kouluissa saavutettavan oppimistason heikentymisen tuoma huoli tutkimuksen ja talouden toimikyvyn säilymisestä johti kouluopetuksen seminaarisarjan käynnistämiseen syksyllä 2022. Seminaarisarja ajettiin innostuneesti läpi yhdeksän kuukauden aikana ja tulosten arviointi tuotti jo puolentoista vuoden kuluttua sarjan aloituksesta monipuolisia suosituksia sisältävän kirjan. Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset (MAL) nosti ajatuksen kaikissa kouluvaiheissa tarvittavasta juurihoidosta. Matemaattisten aineiden opettajien mukaantulo…
Toivo elää
Tältä se siis tuntuu. Elää historian käännekohdassa. Meidän nyt maapallolla elävien kohtaloksi on tullut todistaa yhtä historian suurimmista muutoksista. Ilmastonmuutos. Teknologian huima kehitys ja tekoälyn läpimurto. Vallan uusjako. Kaikki nämä mullistavat maailmaamme. Ei ihme, että ihmisiä ahdistaa ja erilaiset lieveilmiöt lisääntyvät. Helppoja ratkaisuja ja suoranaista sumutusta tarjoavat menestyvät politiikan kentällä. Maapallon ja ihmiskunnan tilanne on…
Matematiikan ja luonnontieteiden soveltamisella joustavuutta ongelmien ratkaisemiseen
Matematiikan ja luonnontieteiden kouluissa saavutettavan oppimistason heikentyminen on johtanut kasvavaan huoleen tutkimuksen ja talouden toimikyvyn säilymisestä. Joulukuussa 2023 julkistettu PISA-tulosten odotettu romahtaminen nosti ongelmat yhä voimakkaammin julkiseen keskusteluun. Ratkaisujen pohtiminen oli jo käynnissä kouluopetuksen valtakunnallisessa seminaarisarjassa, joka esitti opetuksen kaikille tasoille juurihoitoa. Suomen energiajärjestelmän ongelmat maamme välttämättömän energiantarpeen huolehtijana ovat myös korostuneet alkuvuoden aikana. Sekään…
Tieteen puolella
Tätä kirjoittaessa on menossa presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Kilvasta on tulossa galluppien perusteella tiukka. Tällä kertaa ei ole tullut seuratuksi juurikaan tenttejä (koska oma ehdokas on jo selvillä) ja mietinkin, miten paljon niissä on kysytty tieteen ja opiskelun merkityksestä. Tässä lehdessä julkaistussa juhlapuheessa Arto Maaninen tuo esiin sen, miten yritysten tuki tieteelle on vähentynyt. Tiede ja…
Hiilineutraalius vai hiilen kiertokulun varmistaminen
Kaikki pyrkivät nykyään hiilineutraaliuteen. Mitä se tarkoittaa? Hiili on yleinen epäorgaaninen alkuaine, jota esiintyy kaikkialla, missä on elämää ja orgaanisia yhdisteitä. Hiilen kiertokulku on eräs elämälle keskeinen osa luonnon kiertokulkua. Monet tärkeät orgaaniset yhdisteet koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Hiili ei sinänsä ole fossiilinen – ainoastaan siitä osasta, joka on varastoitunut maaperään miljoonia vuosia sitten,…
Hupailusta hyödyntämiseen
Hämmästys, hupailu, huoli ja hyödyntäminen. Tässä neljä eri vaihetta, jotka ihminen käy läpi tutustuessaan tekoälyyn. Tämän kaiken opin, kun osallistuin työpaikalla koulutukseen, jossa aiheena oli tekoälyn hyödyntäminen työssä. Ensin tulee hämmästys siitä, miten nopeasti ja taitavasti tekoäly vastaa mihin tahansa kysymykseen. Voit antaa esimerkiksi tehtäväksi kirjoittaa lyhyt elokuvakäsikirjoitus, joka sijoittuu tiettyyn paikkaan. Menee n. 15…
Matematiikan ja luonnontieteiden kasvava tarve monitahoisissa ongelmakokonaisuuksissa
Vihreän siirtymän edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on noussut voimakkaasti esille päästötön sähkö, joka esitettään avaimena hyvin moneen asiaan, myös vetytalouden rakentamiseen. Yhteensovittamisen tarve korostuu energiajärjestelmissä. Teollisuusneuvos Timo Ritonummi käsitteli tätä aihepiiriä hyvin monipuolisesti MALin vuosikokouksen esitelmässä. Eri alueiden sääolosuhteisiin ja tuotantomahdollisuuksiin mukautumiseen on runsaasti erilaisia ratkaisuja ja käytännössä joudutaan käyttämää monien ratkaisujen yhdistelmiä. Kestävässä kehityksessä…
Opettamisen esteet
Tässä lehdessä on paljon painavaa asiaa niin kestävästä kehityksestä kuin opetuksestakin. Miten säilytetään hyvät oppimistulokset ja innostetaan nuoria luonnontieteiden ja matematiikan pariin (jotta meillä tulevaisuudessakin on ihmisiä, jotka ratkaisevat mm. kestävän kehityksen ongelmia)? Siinäpä kysymys. Helsingin Sanomissa oli toukokuussa laaja artikkeli, jossa oli haastateltu opettajia siitä, mitkä asiat aiheuttavat heille työssään eniten päänvaivaa. Eräs iso…