Miten se onkin niin vaikeaa? Nimittäin pitää puhelin taskussa, jos tulee pieni joutohetki. Odotat bussia, istut bussissa, olet ruokatunnilla – kaikissa tilanteissa käsi hakeutuu jo aivan automaattisesti taskuun ja ottaa esiin kännykän. Kun itselläni vielä ollut älypuhelinta, ärsyynnyin, kun puoliso googlasi jatkuvasti asioita esim. tv:n katselun aikana. Nyt toimin itse aivan samoin ja se tuntuu täysin järkevältä toiminnalta.
Liika sometus ja netin käyttö heikentävät tutkitusti keskittymiskykyä. Ajatus katkeaa koko ajan ja kulkeutuu johonkin muuhun. Myös muisti heikkenee ja unenlaatu huononee. Silti niin monet ovat kännykänsä orjia, eikä se ole mitenkään ihme. Nykymaailma on sen verran ahdistavaa ja stressaavaa, että kännykkä tarjoaa pienen hengähdyshetken kaikesta. Some tuottaa mielihyvää ja siihen se on suunniteltukin. Mutta sen tuottama mielihyvä on petollista: se tuottaa nopeaa dopamiinia, jonka vaikutukset eivät kestä kauan. Siksi sitä tarvitsee koko ajan lisää.
Tekoäly tuo soppaan vielä oman mausteensa. Somealustat ovat täynnä tekoälyllä tehtyä surrealistista sisältöä, jossa lehmä muuttuu lentokoneeksi ja ihminen kissaksi. Termi “brainrot” (suomeksi “aivomätä”), kuvaa ilmiötä, jossa runsas älyttömän internet-sisällön kuluttaminen heikentää ajattelua. Puhutaan älyn rappeutumisesta. Ihminen ei jaksa keskittyä, eikä osaa enää käsitellä monimutkaisia asioita. Erilaiset brainrot-sisällöt, kuten tanssiva kahvikuppi-hahmo, ovat suosiossa TikTokissa ja muissa kanavissa.
Monet ovat havahtuneet ongelmiin ja pitävät erilaisia somepaastoja. Vaikka aivot ovat nyt tottuneet ja koukuttuneet älypuhelimen moniin mahdollisuuksiin, niitä on onneksi mahdollista myös kouluttaa uudelleen. Puhelin itsessään tarjoaa jo monenlaisia keinoja rajoittaa kännykän käyttöä. Itse olen huomannut toimivaksi esim. sen, että illalla ruudun väri muuttuu mustavalkoiseksi. Jo se tekee siitä vähemmän kiinnostavaa.
Aivoille terveellistä on saada hidasta dopamiinia, joka tapahtuu esim. lukemalla kirjaa tai liikkumalla luonnossa. Jopa television katselu on terveellisempää kuin poukkoileva some. Ylipäätään asiat, jotka vaativat pitkäjänteisyyttä, läsnäoloa ja keskittymistä, ovat hyviä aivoille.
Tässä lehdessä kerrotaan mm. selitettävästä tekoälystä, sähköverkon muuntajien kunnonvalvonnasta ja palamisen selittämisyrityksistä. Muun muassa näiden lukeminen tuottaa hyvää, pitkäkestoista dopamiinia!
Aloitin Mal-lehden päätoimittajana 2019. Tehtävään pyysivät Martti Annanmäki ja Ilkka Norros, joiden kanssa lähdettiin suunnittelemaan tulevaa lehteä ja sittemmin muita tulevia numeroita.
Suru-uutinen Martin poismenosta tuli maaliskuussa. Toimituskuntaan on saatu uusia tekijöitä mukaan, mutta Martin tekemä työ ja jälki näkyy vahvasti tässäkin lehdessä. Martti oli mukana toimituskunnassa aivan viimeiseen saakka. Hän oli innostunut ja innostava ideoija ja juttujen tekijä, joka tarttui toimeen ilman jahkailuja. Tässä lehdessä muistellaan Marttia ja sitä, miten monenlaiseen Martti työssään ja vapaa-ajallaan ehti.
Hyvää kesää ja aivoja hoitavia hetkiä!
• Suvi Lahdenmäki