Koulutus on tärkein investointi kilpailukykyä tuovaan osaamiseen. Matematiikan ja luonnontieteiden kouluissa saavutettavan oppimistason jatkuva heikentyminen huolestuttaa tutkimuksen ja talouden toimikyvyn ylläpitämisen kannalta. Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemisten (MAL) vuosina 2022–2024 vetämä kouluopetuksen seminaarisarja korosti kaikissa kouluvaiheissa tarvittavaa juurihoitoa. Kehitystyö sai yhteiskunnallisen ulottuvuuden matemaattisten aineiden opettajien (MAOL), LUMA-keskus Suomen, yrityksien ja yritysten organisaatioiden yhteistyön ja merkittävän rahoituksen kautta. Paneeleihin ja seminaariesityksiin tuli mukaan myös Opetus- ja kulttuuriministeriö, Euroopan koulutussäätiö ja Kouluhallitus sekä TEK ja OAJ. Seminaarisarjan kirja sisältää monipuolisia suosituksia opetuksen kehittämiseen koko koulutussektorilla.
Avainasemassa on kerroksittain rakentuva oppiminen, joka perustuu ikävaiheittain etenevään opetukseen. Kiinnostuksen herättäminen lähtee jo varhaiskasvatuksessa ja opiskelumotivaatiota rakennetaan ala-asteella, jossa kannustavilla ajatuksilla luodaan pohjaa työkalujen omaksumiseen. Yläkoulussa päästään taitojen vahvistamiseen luonnontieteen esimerkkien kautta. Lukio ja ammatillinen koulutus tuovat mukaan tavoitteita ymmärtää, soveltaa, tuottaa ratkaisuja itsenäisen työskentelyn kautta. Vaativamman sisällön omaksuminen on kussakin vaiheessa vaikeaa ilman riittävää osaamispohjaa.
Oppimisen kerroksittaisen rakentumisen ohjaamiseen on valtavasti tutkimustietoa kouluista, oppimisesta ja opettamisesta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa säännöllisesti otosperustaisia oppimistulosten arviointeja eri luokka-asteilla ja oppiaineissa. Niiden avulla tuotetaan tietoa koulutusjärjestelmän tasosta ja kehityksestä. MAOL järjestää peruskoulun 6. ja 9. luokille suunnattuja valtakunnallisia kokeita. Otospohjaisuus ja kohdennetut kokeet tuovat mukaan tilastollista ohjausta, jossa ei vaadita ikäluokkien yhtenäistä mittausta. Laajat kansalliset kokeet eivät tuo tähän merkittävää lisätietoa. Pahimmillaan ne voisivat siirtää opetuksen huomion yksittäisiin kokeisiin valmistautumiseen ja vähimmäisvaatimusten karsimiseen.
Vuosiluokalta etenemiselle pitää olla vaatimuksia, mutta olennaista ei ole valtakunnallisten kokeiden läpäiseminen vaan vaiheet rakentuvissa kokonaistavoitteissa. Kiinnostuksen ja motivaation rakentaminen ja vahvistaminen ovat parempia ajavia voimia kuin mekaaniset yksityiskohtien testit. Kouluopetuksen tavoitteet ovat paljon monimuotoisempia. Oppiaineiden tavoitteet ja sisältöjen laajuudet ovat käytännössä jakaumia, joissa mahdollistetaan erilaisia etenemissuuntia koulun jälkeen. Luotetaan opettajien ammattitaitoon ja käytetään otospohjaisia menetelmiä opettajien tukemiseen.
Kirjassa ”Härkää sarvista – matematiikan osaaminen nousuun” korostetaan, ettei ole kysymyksessä uuden peruskoulun ja lukion rakentamisesta vaan koulujen valmentamisesta kohtaamaan matematiikan, luonnontieteiden ja tietojenkäsittelyn kasvava tarve. •
• Esko Juuso