Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja kestävään kehitykseen tarjotaan systeemisiä ratkaisuja ja keskittymistä ilmastoasiantuntijoiden koulutukseen. Asiantuntijoita tarvitaan ja koulutuksen lisääminen näissä asioissa hyvin kannatettavaa. Mitään näkökulmaa ei kuitenkaan pidä korotaa niin keskeiseen asemaan, että sen perusteella käytännössä rajoitetaan ratkaisuvaihtoehtoja. Rajoitetussa optimoinnissa menetetään aina mahdollisia hyviä ratkaisuja. Monitavoiteoptimointi sallii erilaisten ratkaisumallien pitämisen mukana päätöksenteossa. Ratkaisumalli vaatii erilaisten tavoitteiden painottamista….
Category: Lehti 2-2020
Kevät verkossa
Eriskummallinen kevät on takana. Korona tuli ja muutti suunnitelmat ja maailman yhtäkkiä aivan toisen näköiseksi. Kalenteri tyhjeni hetkessä, kun harrastukset, työt, kokoukset ja matkat peruuntuivat. Jouduttiin kummalliseen limboon, koska tulevaisuus oli, ja on osin edelleen, täysin hämärän peitossa. Omassa tuttavapiirissä alkoi ennennäkemätön etäyhteily. Videopuhelut sinkoilivat sukulaisten ja työkavereiden kesken. Seurattiin webseminaareja, striimattuja konsertteja ja teatteriesityksiä…
Teknologia pelastaa
– Tech Day Finland peräänkuulutti uutta ajattelua Suomi kohtaa tulevina vuosina useita globaaleja haasteita, joiden ratkaisemiseksi Suomi tarvitsee monipuolista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tech Day Finland -tapahtuma keskittyi siihen, kuinka Suomi vastaa näihin haasteisiin. Tech Day Finland 2020 -tapahtuman oli järjestänyt T&T-lehti kumppaneinaan Business Finland, Teknologiateollisuus, TEK ja VTT. Tapahtuma järjestettiin Musiikkitalossa helmikuussa 2020. Nyt vain teknologia…
Viruksen metsästäjä
Apulaisprofessori Pauliina Ilmonen työssään. Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen laatii tutkimusryhmineen mallinnuksia ja estimaatteja koronaviruksen epidemiasta. Hän suostui mielellään MAL-lehden haastattelupyyntöön ja kertoo seuraavassa, miksi hän nuorena suuntautui tilastotieteilijäksi, miten hän ryhtyi tutkimaan koronapandemiaa, ja miltä matemaatikosta tuntuu, kun hänen työnsä yhtäkkiä kiinnostaa kaikkia. Minä rakastan tilastoja. Ja matriiseja. Ja ihmisiä. Jo…
Pinna kireällä
Pinnoja, taikka puolia, on yleensä 32 taikka 36. Kilpapyörissä keveyden painostamana tuota pienempi lukumäärä. Ne ovat yleensä kaksi milliä paksuja, joskus keskeltä hieman ohennettuja. Aerodymiikan sanelemana löytyy littanoitakin. Juurestaan ne ovat pääosin j-mutkalle taivutettuja. Erikoisuuden tavoittelu on jalostanut jotkut mallit suoriksi, jolloin navan laipat ovat muotoiltu erikoisesti niitä varten. Toisessa päässä on tiheä kierre, josta…
Matematiikan emeritusprofessori Aatos Lahtinen
– 40 vuotta ylioppilastutkintolautakunnassa Haastattelin emeritusprofessori Aatos Lahtista hänen pitkästä urastaan matematiikan parissa Helsingin yliopiston matematiikan apulaisprofessorina ja professorina sekä tehtävistään ylioppilastutkintolautakunnassa eri rooleissa ja pitkään lautakunnan puheenjohtajana sekä hänen muista aktiviteeteistaan. MAL julkaisee nyt osan haastattelusta tässä digi-lehdessä ja seuraavia osia myöhemmin syksyllä ja ensi vuonna. Tässä osassa käydään läpi tehtäviä ylioppilastutkintolautakunnassa, PISA-tutkimuksen tulosten…
Opettajana Euroopassa
Satu Lahdenmäki opettaa Luxemburgin Eurooppa-koulu I:ssä matematiikkaa. Satu Lahdenmäki työskentelee nyt viidettä vuotta matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opettajana Eurooppa-koulussa Luxemburgissa. Millaista on työskentely suuressa kansainvälisessä koulussa Keski-Euroopassa? Entä miten korona on vaikuttanut koulunkäyntiin ja arkeen Saksan ja Luxemburgin rajalla? Haku Eurooppa-koulun opettajaksi tapahtuu Opetushallituksen sähköisellä hakemuksella ja haastatteluilla. -Olin suunnitellut hakevani johonkin kansainväliseen kouluun ja kuulin…
Koronakevät laittoi opiskelijatoiminnan uusiksi
Kevät on vuosittain opiskelijatapahtumien kulta-aikaa. Monet järjestöt järjestävät vuosijuhlia, perinteisiä opiskelijabileitä, isoja approja (baarikierroksia) puhumattakaan kaikkien rakastamasta vapusta – mutta ei tänä vuonna. Suomen hallitus ilmoitti 12.03.2020, että yli 500 henkilön tapahtumat on peruttava ja pienempienkin tapahtumien järjestämistä on syytä miettiä uudestaan. Kauaa ei mennytkään, kun yli 10 henkilön kokoontumiset kiellettiin. Mitä tämä tarkoitti opiskelijajärjestöille? …
Kohtalona Nokia
Minun tieni, onko se polku vai ura vai urapolku? Sitä etsimässä maailman suurimman matkapuhelinyhtiön matkassa. Onnekkaita sattumia Onnekkaat sattumat, polkuriippuvuus, ja tietoiset valinnat ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet elämäni kulkuun, missä työelämä, perhe-elämä ja osallistuminen yhteiskunnan rientoihin ovat kietoutuneet yhteen tavalla, jota olisi ollut mahdotonta ennustaa kuusi vuosikymmentä sitten. Y-sukupolveen verrattuna lapsuus ja nuoruus oli suurilla…
Tarinoita fyysikko Richard Feynmanin elämästä
Richard Feynman oli eräs 1900-luvun merkittävimmistä fyysikoista. Hän sai vuonna 1965 Nobel-palkinnon yhdessä Julian Schwingerin ja Sin-Itoro Tomonagan kanssa heidän työstään kvanttielektrodynamiikan kehittämiseksi. Toisen maailmansodan aikana Feynman toimi ryhmänjohtajana Manhattan-projektissa, jossa kehitettiin ensimmäinen ydinpommi. Ydinpommin kehittämisen jälkeen Feynman työskenteli Cornellin yliopistossa, ja vuonna 1950 hän aloitti professorina Kalifornian teknillisessä korkeakoulussa (Caltech). Feynman tunnetaan erinomaisena opettajana….
Sir Manninen
Kävelin ulos Säätytalosta Suomalaisen Tiedeakatemian avoimen teemaillan jälkeen maaliskuun alkupuolella. Teema oli Infektiot, ja tilaisuus oli suunniteltu kauan ennen kuin uudesta koronaviruksesta oli aavistustakaan. Kuultiin erinomainen esitys ihmiskuntaa koetelleiden pandemioiden historiasta, ja sen lopussa tarkasteltiin myös tuoreita tietoja covid-19:stä. Siinä vaiheessa tauti oli saatu jossain määrin hallintaan Kiinassa ja Etelä-Koreassa, mutta Pohjois-Italiassa oli leimahtanut epidemia….