Eriskummallinen kevät on takana. Korona tuli ja muutti suunnitelmat ja maailman yhtäkkiä aivan toisen näköiseksi. Kalenteri tyhjeni hetkessä, kun harrastukset, työt, kokoukset ja matkat peruuntuivat. Jouduttiin kummalliseen limboon, koska tulevaisuus oli, ja on osin edelleen, täysin hämärän peitossa.
Omassa tuttavapiirissä alkoi ennennäkemätön etäyhteily. Videopuhelut sinkoilivat sukulaisten ja työkavereiden kesken. Seurattiin webseminaareja, striimattuja konsertteja ja teatteriesityksiä ympäri maailmaa. Postikortti ja kukkakimppu synttärisankarille lähtivät verkon kautta, ruokaostokset ja lääkkeet saatiin tarvittaessa ovelle. Naapuriapua tarjottiin sosiaalisen median kanavissa. Nuorempien sukulaisten kanssa osallistuin minäkin verkossa ajankuluksi yhteisiin pelisessioihin (pelisovelluksilla onnistuvat niin piirros-, sana- kuin tietokonepelitkin).
Mieleen tulee, miten toisenlaista olisi ollut, jos kaikki tämä olisi tapahtunut vaikkapa 80-luvulla, ennen internetiä ja sähköpostia. Ennen kamerapuhelinta ja sosiaalista mediaa?
Tietoa viruksesta olisi annettu televisiossa, radiossa sekä kotiin jaetuilla tiedotteilla. Yhteydenpito toisella puolella maata oleviin vanhempiin olisi tapahtunut lankapuhelimella. Puhelinlasku olisi kasvanut, kun olisin ottanut yhteyttä Euroopassa olevalla siskoon ja siskontyttöön. Langat kuumina olisi soiteltu työkavereille, tärkeimpiä työpapereita ehkä lähetetty faksilla. Kirjeitä ja postikortteja olisi kirjoitettu ja postitettu, sen minkä olisi uskaltanut laatikolle lähteä.
Tiede, teknologia ja tutkijat ovat kriisin hetkellä nousseet arvoonsa.
Tässä lehdessä saamme lukea, millaista on olla tutkijana kriisin näköalapaikalla, kun Aalto-yliopiston apulaisprofessoori Pauliina Ilmonen kertoo viruksen leviämisen mallintamisesta. Koronan vaikutuksesta opetukseen ja elämään Euroopassa taas kertoo Eurooppa-koulussa opettajana oleva Satu Lahdenmäki.
Puhelinteknologian kehityksen etujoukoista kuulemme mielenkiintoista taustaa, kun Nokialla ensimmäistä GSM-puhelinta kehittämässä ollut Timo Ali-Vehmas valottaa urapolkuaan.
Mielenkiintoinen ja pitkä ura ylioppilaslautakunnassa taas on ollut matematiikan emeritusprofessori Aatos Lahtisella, jonka mietteitä saamme lukea myös lehdestä.
Toivotan siis hyviä lukuhetkiä lehden parissa ja aurinkoista poikkeuskesää! •
Suvi Lahdenmäki