Ympäristötietoa tarvitaan yhteiskunnan eri prosesseissa monilla eri tasoilla. Tietoa tarvitaan päätöksenteossa sellaisissa toiminnoissa, jotka ovat riippuvaisia ympäristöstä tai vaikuttavat ympäristöön, kuten esimerkiksi liikenteessä, logistiikassa, energiantuotannossa, onnettomuuksien hallinnassa tai ihmisten jokapäiväisissä askareissa. Tieto on oleellista myös ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Ihmiskunnan toiminta on vaikuttanut ilmastoon ja aiheuttanut yhä pahenevia ympäristöongelmia. Taloustieteissä käytetään termiä ulkoisvaikutus, joka tarkoittaa kolmanteen osapuoleen…
Kategoria: Artikkeli
Avoin data – laajemman tietopohjan mahdollistajana
Julkinen hallinto omistaa ja hallinnoi laajoja, rahallisesti ja yhteiskunnallisesti arvokkaita informaatiovarantoja. Suurin osa näistä raakamuotoisena datana olevista varannoista on tällä hetkellä vain niiden käytössä, joilla on pääsy aineistoihin. Datan jatkojalostukseen päätyy arvioiden mukaan vain pieni osa käytettävistä olevasta. Julkisten datavarantojen avaaminen edistää samanaikaisesti ainakin kolmea eri tavoitetta: demokratian ja hallinnon läpinäkyvyyden lisäämistä, uusien markk noiden…
Tiede kuuluu kaikille
Kirjoittaja on fyysikko, joka työskentelee CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:ssa. Hänen tehtävänsä sivuaa Avoin tiede ja tutkimus -hanketta Information wants to be free – tieto haluaa olla vapaata, sanoivat hakkerit jo 80-luvun alkuvuosina. Tieteen piirissä on aina ymmärretty avoimuus. Tiedettä ei ole ellei tutkimustuloksia myös julkaista avoimesti tiedeyhteisön riepoteltavaksi. Itseään korjaava prosessi toteutuu, kun…
Ilmatieteen laitos tarjoaa kansalasille avointa dataa
Tutkijalle on hyvin tärkeää, että hänen tuottamallaan tiedolla on hyötykäyttöä. Varsinkin valtiolla tuotetun tiedon tulee olla kaikkien kansalaisten saatavilla, maksetaanhan tuotantokulut osin kansalaisilta kerättävillä veroilla. Avoimen tiedonvälityksen toivotaan synnyttävän uutta yritystoimintaa, tiedon panttaaminen ei ole yhteiskunnalle hyödyllistä. Tiedon avoimuus hyödyttää myös tutkijan uraa, koska dataa käytettäessä tutkijan työhön referoidaan. Ympäristöpuolella tutkimusdataa on talletettu erilaisiin julkisiin…
MAL:in matka Viipuriin toukokuussa 2015
Perjantaiaamuna 22.5. astuimme M/S Carelia -laivaan Lappeenrannassa, ja matka Saimaan kanavaa pitkin kohti Viipuria alkoi. Kanavan pituus on 43 km, josta Suomen puolella 23 km ja Venäjältä vuokratulla alueella 20 km. Sulkuja on matkan varrella 8. Ilma oli aurinkoinen ja lämmin, joten pystyimme nauttimaan mielenkiintoisesta laivamatkasta kannella. Matka oli laivayhtiön kesän ensimmäinen matka ja meitä…
Salmisaaren yliopisto
Suomen Kaapelitehtaan elektroniikkaosasto käynnisti vuonna 1960 Elliott 803 -tietokoneeseen pohjautuvan laskentakeskustoiminnan. Alkuvaiheessa piti keskittyä osaavan henkilökunnan hankkimiseen ja kouluttamiseen, ja paikkaa alettiinkin kutsua nimellä Salmisaaren yliopisto. Laskentakeskuksen henkilöitä ja tehtäviä Vuonna 1962 laaditusta laskentakeskuksen henkilöiden tehtävänkuvauksien luettelosta on nähtävissä ryhmän suuntautumisen ja toimintatavan piirteitä. Matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien aikana yliopistossa opiskellut tämän…
Sairaalafyysikot terveydenhuollon uudistajina
Sairaalafyysikko Heidi Gröhn ja apulaisylifyysikko Mikko Hakulinen suorittamassa fantomikuvauksia modernilla 3D SPET-TT-laitteistolla Kuopion yliopistollisella sairaalalla. Digitalisaatio, tekoäly ja isot koneet. Samalla kun uudet teknologiat tekevät jatkuvaa murrostaan terveydenhuoltoon, on hyvä muistuttaa itseään, että kehittyvän teknologian taustalla ovat ihmisten tuottamat tieteelliset ja teknologiset edistysaskeleet. Sairaalafyysikot ovat tässä tärkeässä osassa. Terveysteknologian käyttöönotto ja soveltaminen kliinisessä lääketieteessä potilaiden…
Teknillistä seuratoimintaa jo yli sadan vuoden ajan
VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY Kuva: Riku Hongell Vaasan Teknillisen Seuran, tuttavallisesti jo perustamisestaan saakka VTS:n, 105-vuotisjuhlaa vietettiin lokakuussa 2024 Vaasan Svenska Klubbenilla. Juhla kokosi paikalle 60 vierasta, juhlapuhujana toimi tällä kertaa Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand. Juhlassa esitettiin myös Seuran pitkäaikaisen puheenjohtajan, Johanna Ahopellon, laatima VTS105-historiakatsaus, jonka julkaisutilaisuus 264-sivuisena pdf-kirjana järjestettiin joulukuussa. Kirjan VTS seuranamme…
MALin gradupalkinto:
Henna-Riikka Putaala estimoi ilmakehän sähköisyyttä vuodesta 1844 näihin päiviin MALin gradupalkinnon 2024 sai Henna-Riikka Putaala Oulun yliopistosta. Palkinnon suuruus on 5000 €, ja se ojennettiin marraskuussa samassa tilaisuudessa kuin TEKin väitöskirja- ja diplomityöpalkinnot. Työn otsikko on Ilmakehän ionisaation rekonstruktio syväoppimisverkkojen avulla vuosille 1844–2021. Yläilmakehään saapuvien vapaiden elektronien määrä ja niiden aiheuttama ilmakehän ionisaatio vaihtelevat jatkuvasti, erityisesti…
Opinnäytteiden aiheet vuonna 2024
Osa 1: Tietojenkäsittelytiede Kuva: pixabay Yrityksessä työskentelevältä MAL-lehden lukijalta tuli hyvä aiheidea: lehti voisi kertoa, mistä aiheista yliopistoilla tehdään nykyään graduja. Tartumme asiaan tietojenkäsittelytieteen osalta tarjoamalla listan niistä Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun vuonna 2024 julkaistuista diplomitöistä, joiden koulutusohjelmana tai oppiaineena on Computer science. Listan katselemisen helpottamiseksi olemme omavaltaisesti ryhmitelleet työt otsikon perusteella, toivottavasti suurin piirtein asianmukaisesti. Töiden…
Tom Lehrer – laulava satiirimatemaatikko
Berkeleyssä sijaitseva matematiikan tutkimuslaitos MSRI, nyttemmin nimeltään Simons Laufer Mathematical Sciences Institute (SLMath), julkaisi Fermat’n suuren lauseen todistamisen kunniaksi vuonna 1993 elokuvan (https://vimeo.com/251379987), jonka lopputekstien taustaksi tilattiin Tom Lehreriltä uusi laulu ”That’s mathematics”. Siis keneltä? Jotta legendat pysyvät elossa, Lehrer on syytä esitellä myös MAL-lehden lukijoille. Itse asiassa legendan lisäksi elossa on Lehrer itsekin, nyt…
Standardointi lievittää huolta tekoälystä
Säännöllisen epäsäännöllisesti syntyy koko yhteiskuntaa vahvasti muokkaavia teknisiä läpimurtoja. Näitä keksintöjä ei tehdä päivittäin ja vain harva idea yltää todelliseksi oikeaksi muutosvoimaksi, ns. yleiskäyttöiseksi teknologiaksi. Toisinaan tällaista tapahtumaketjua kuvataankin aaltona, johon liittyy hyvin suuri määrä samaan suuntaan vaikuttavia teknisiä keksintöjä, kaupallisia innovaatioita ja hallinnollisia kehitysaskeleita. Nikolai Kondratjev kuvasi talouden kehityksen aaltoina ja Joseph Schumpeter esitti…