Haastateltavana professori Jukka Manner Kuva: Pixabay Joka kolkkaan ulottuva puhelinverkko kantoi jo vuosikymmeniä sitten nimikettä ”Maailman suurin kone”. Kolmisenkymmentä vuotta sitten alkoi puhelin-, radio/televisio- ja tietokoneverkkojen integroituminen vielä paljon mahtavammaksi kommunikaation infrastruktuuriksi. Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner kertoi MAL-lehdelle tietoliikenteen tilanteesta ja näkymistä. ”All-IP” on toteutunut Aluksi Jukka Manner tiivistää oleellisimman: kaikki on nykyään IP:tä….
Category: Artikkeli
Matematiikan opiskelu tekoälyn aikakaudella
Eräs vanhemmille lukijoille kenties tuttu matemaattinen työkalu on laskutikku. Logaritmien laskusääntöjen avulla tämä pieni vekotin helpotti merkittävästi peruslaskutoimituksia, kuten kertolaskua, jakolaskua tai potenssiin korottamista. Laskutikun käyttöä opetettiin Suomessakin aina 1970-luvulle asti, mutta taskulaskinten yleistyttyä on tämä työkalu ja sen käytön harjoittelu jäänyt lähinnä historialliseksi tietoiskuksi. Neljäntenä teollisena vallankumouksenakin tunnettu tekoäly on saapunut matematiikkaan äkillisesti. Viimeistään…
Ig Nobel -palkinnotmuuttavat Eurooppaan
Esimerkkejä alueista lehmän jaloissa ja vartalossa, josta itikan puremia laskettiin. (Wikimedia) Kolmen vuosikymmenen ajan paperilennokit ovat lennelleet Harvardin juhlasalissa, kun tutkijoita on palkittu tutkimuksista, jotka ensin naurattavat ja sitten panevat ajattelemaan. Nyt tämä perinne katkeaa: Ig Nobel -palkinnot muuttavat Eurooppaan. Kesäkuun alussa Ig Nobel -palkintoseremonian perustaja Marc Abrahams kertoi eurooppalaisille tiedetoimittajille päätöksestään siirtää tapahtuma Eurooppaan. Huumori-Nobelit…
Urkumatka Ranskaan
St. Denisin kirkko ulkoa yöllä, toinen torni rakentumassa vuosisatojen sitten tuhoutuneen tilalle. Kuva: Taneli Prittinen. Saksalainen yhdistys ORGANpromotion järjesti keväällä jokavuotisen urkukurssinsa Pariisissa ja lähialueille. Allekirjoittanut pääsi osallistumaan tämänvuotisen kierroksen tapahtumiin. Kurssilla kierretään tutustumassa Ranskan (ja koko maailman) parhaimpiin historiallisiin urkuihin, tietysti päästen sekä kuulemaan että soittamaan niitä. Kurssin yhteydessä järjestettiin myös urkujensoiton mestarikurssi, jolla…
MAL-lehti 30-vuotias!
Lehtemme olisi voinut hieman juhlia viime vuonna. MALin hallituksen jäsen, yhdistyksen taloudenhoitajana toimiva Jyri Jämsä kertoo lehden tarinan. Tuli tuossa mieleeni, että jäsenlehtemme perustamisen 30-vuotismerkkipäivä on huomaamatta livahtanut ohi. Varmistin asian silloiselta TEK-yhdyshenkilöltämme Sirkku Pohjalta, ja hänen mukaansa ensimmäinen SMFL:n jäsenlehti painettiin jo vuonna 1995. Lehti oli vaatimaton mustavalkoinen moniste, mutta tärkeää oli se, että…
Lapsetkin tykkäävät pohdiskella
Juha Oikkonen: Tessun matikkaseikkailu(Aviador, 2026) Juha Oikkonen. Kuva: Ari Haimi Matemaattisissa tieteissä minua kiehtoo eniten ongelmanratkaisu. Lukion tunnit melkein tappoivat kiinnostukseni fysiikkaa kohtaan, mutta onneksi lähdin kuitenkin yliopistolle fysiikkaa opiskelemaan. Yliopistolla vaikeita teoreettisen fysiikan laskuharjoituksia pohtiessani löysin innostukseni uudestaan. Samoihin aikoihin, kun opiskelin fysiikkaa Helsingin yliopistolla, matematiikan laitoksella opetti Juha Oikkonen. En käynyt hänen kursseillaan…
Vaisala 90 vuotta
Vaisalan uusi logoLähde: Vaisala Material Hub Vuonna 1931 Karjalan Kannaksen pelloille tipahti neuvostoliittolainen radiosondi, varhainen yritys meteorologisten mittausten tekemiseen kiinnittämällä mittalaite heliumpalloon ja vastaanottamalla sen lähettämää dataa radioaalloilla kun se nousee ylös ilmassa. Tämä sondi esiteltiin professori Vilho Väisälälle, joka oli kiinnostunut konseptista mutta piti Neuvostoliiton laitetta hyvin alkeellisena ja uskoi voivansa parantaa sitä huomattavasti….
Tšernobyl 26.04.1986
Tsernobylin ydinvoimalaitos juuri ennen uuden suojarakennuksen asentamista. Reaktorit vasemmalta oikealle 4, 3, 2 ja 1. Keskellä näkyvä pitkä rakennus on kaikkien reaktorien yhteinen turbiinihalli, joka on n. 1km pitkä yhtenäinen rakennus. Lisenssi: https://commons.wikimedia.org 25. ja 26. päivän välinen yö huhtikuussa 1986 Tšernobylin nelosreaktorin valvomossa oli kiireinen. Työvuoro vaihtui puolenyön aikaan päivävuorosta yövuoroon, joka sai heti hoitaakseen kaksi…
Tšernobylin jälkipyykki
Punaista metsää, taustalla näkyy voimalaitokselle kulkeva rautatie. Kyltit varoittavat haudatusta radioaktiivisesta materiaalista. Lisenssi: https://commons.wikimedia.org Jälkipyykin selvittäminen alkoi nopeasti turmayönä, ensimmäiset palomiehet olivat paikalla jo 5 minuuttia räjähdyksen jälkeen. Mutta tulipalojen sammutus oli vasta alkua yhdelle maailman valtavimmista urakoista, joka jatkuu vielä nykyäänkin. Viimeinen iso urakka oli uuden suojarakennuksen (maailman suurin liikuteltava rakennus, ei vähempää) rakentaminen…
Tšernobyl vuonna 2026
Villihevosia Tšernobylissa. Taustalla näkyy mannertenvälisten ohjusten havaitsemiseen käytetty DUGA-tutka. Lisenssi: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Horses_in_Chernobyl,_Ukraine.jpg Ennen Ukrainan sotaa tämä alue oli merkittävä turistikohde. Tšernobylin ydinvoimalaan oli saatavilla turistikierroksia, joilla pääsi kierrokselle mm. tuhoutuneen nelosreaktorin valvomoon. Myös Pripjatin aavekaupunki oli suosittu kohde. Sodan alkaessa tilanne muuttui täysin. Venäläiset joukot miinoittivat Pripjatin, ja sinne pääseminen onkin lähitulevaisuudessa aivan liian riskialtista. Joukot levittivät…
SKALA – Tšernobylin aivot
SKALA-keskustietokone reaktorille nro. 3. Lisenssi: Youtube-näyttökuva, https://www.youtube.com/watch?v=ZbaptQh2AM4 SKALA (ven. Система Контроля Аппарата Ленинградской Атомной, “kivi”) oli Neuvostoliitossa 1960-luvulla kehitetty tietokonepohjainen valvonta- ja tiedonkeruujärjestelmä, jota käytettiin RBMK-1000-reaktoreissa, kuten Tšernobylin ydinvoimalan nelosyksikössä. Systeemi pohjautui V-30M -keskustietokonearkkitehtuuriin. Järjestelmä vastaanotti arviolta noin 7 000 analogista ja 6 000–7 000 digitaalista signaalia eri puolilta voimalaitosta. Se seurasi muun muassa lämpötiloja, paineita,…
Kattava materiaalitieteen oppikirja – suomeksi!
Sami Franssila: Aine. Materiaalitieteen perusteet (2025). 469 s. Aalto-yliopiston professori Sami Franssilan tuore materiaalitieteen oppikirja on tapaus, josta on hyvät syyt kertoa MAL-lehdessä. Haastattelin Franssilaa teoksen tiimoilta. Aine kuulostaa oppikirjan nimeksi melko kunnianhimoiselta, mutta kirjaa selatessa vaikuttaa siltä, että ”materiaalia” voi tosiaan olla jotakuinkin aine kuin aine, jos sitä tarkastellaan reaalisen tai potentiaalisen materiaalin roolissa:…