Pilkusta asiaa 6 -tilaisuudessa Markku Mantila kertoi Vaasan Teknillisen Seuran Ateljeessa Vaasassa ja Teamsin kautta kielen merkityksestä mm. hybridivaikuttamisessa.
TEKin Pilkku-kerho on runsaassa kahdessa vuodessa vakiinnuttanut asemansa keskustelufoorumina, jossa suomen kieli ja tekniikka kohtaavat. Kerho syntyi halusta varmistaa, että suomenkielinen tiede ja sanasto säilyvät elinvoimaisina jatkossakin.
Pilkku-kerho perustettiin keväällä 2023 neljän silloisen Tekniikan akateemiset TEKin jäsen- ja järjestövaliokunnan jäsenen aloitteesta. Perustamiskokous pidettiin huhtikuussa 2023 Helsingissä, ja kerhon päätavoitteeksi määriteltiin suomen kielen aseman vahvistaminen tekniikan ja tieteen kentällä. Pilkku toimii yhdyssiteenä jäsenille, jotka haluavat edistää suomen kielen käyttöä erityisesti tekniikan ja sen lähitieteiden aloilla.
Keskusteluissa on viime vuosina korostuneesti noussut esiin aiheellinen huoli siitä, että englannin kieli valtaa yhä enemmän alaa korkeimmassa opetuksessa ja tutkimuksessa kansalliskieltemme kustannuksella. Pilkku muistuttaa, että suomenkielinen tiede ja sanasto ovat osa kulttuurista ja teknologista identiteettiämme. Erityisesti TEKin piirissä asialla on myös perustavanlaatuinen arvo, perustettiinhan TEKin edeltäjä, Suomenkielisten Teknikkojen Seura, sittemmin Suomen Teknillinen Seura STS, tasan 130 vuotta sitten nimenomaisesti laatimaan tekniikan alan suomenkielistä sanastoa ja edistämään suomen kieltä tekniikan ja teollisuuden aloilla.
Kymmenen tilaisuutta, kymmenen näkökulmaa
Tähän mennessä Pilkku on järjestänyt kymmenen Pilkusta asiaa -tilaisuutta, joissa asiantuntijat ja jäsenet ovat pohtineet suomen kielen elinvoimaisuutta, terminologiaa ja roolia tieteen kielenä. Tilaisuudet ovat olleet hybridimuotoisia, jotta osallistuminen on mahdollista eri puolilta Suomea.
Ensimmäisessä Pilkusta asiaa -tilaisuudessa kustantaja, tietokirjailija Kimmo Pietiläinen alusti Suomen kielen merkityksestä tieteen ja tutkimuksen kielenä. Keskustelimme tietokirjallisuuden suomentamisesta ja sen tulevaisuudesta. Alustuksen yksi merkittävä ja kansakuntamme kannalta erittäin huolestuttava huomio oli se, että ellei suomenkielistä tietokirjallisuutta enää julkaista, jää tiede pelkän eliitin asiaksi. (MAL antoi 25.4.2023 kustantaja ja suomentaja Kimmo Pietiläiselle elämäntyöpalkinnon hänen ainutlaatuisesta panoksestaan suomenkielisen tietokirjallisuuden edistäjänä, suomen kielen uudistajana ja yleissivistyksen kartuttajana, MAL-1-2023 (toim.huom.))
Kielitieteilijä, dosentti Janne Saarikivi esitteli Pilkusta asiaa 2 -tilaisuudessamme selvityksensä kansalliskielten asemasta yliopistoissa ja pohti suomen kielen merkitystä luovuudessa. Ajattelemisen aihetta antoi mm. se, että meitäkin pienemmillä kielialueilla Norjassa ja Virossa yliopistoissa edellytetään opittavan kansalliskieli: jos muualta muuttanut opiskelija opiskelee Virossa maksutta, opiskelee hän viroksi, ja jos ulkomaalaistaustainen professori opettaa Norjassa, asianosainen opettelee parin vuoden sisällä norjan kielen.
Tietokirjailija, suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen pohti alustuksessaan aihetta Suomen kieli käytettynä – pitääkö olla huolissaan? Alustus käsitteli kielen uhkakuvia: englannin vaikutusta, sanavaraston supistumista ja sosiaalisen median roolia. Lopputulos oli, että kieli muuttuu jatkuvasti, mutta jäimme pohtimaan, köyhtyykö se samalla. Syksyllä jatkoimmekin samasta aiheesta, otsikkona Uhanalaiset sanat – katoavatko sanat kielestä?
Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen kertoi meille keväällä 2024 Vuoden Tiedekynä -palkinnosta ja sen merkityksestä suomenkielisen tieteen tukemisessa. Vielä sentään joillain aloilla julkaistaan suomeksikin ihan palkittavaksi saakka, totesimme tilaisuuden yhteydessä. Virkistäviä poikkeuksia siis löytyy eikä peli ole kokonaan menetetty.
Päätoimittaja, tietokirjailija Markku Mantila alusti meille valitettavankin ajankohtaisesta aiheesta joulun 2024 alla: Valehtelua, vakoilua ja valtiollista vaikuttamista. Esitelmä käsitteli mm. hybridivaikuttamista, jolta edes harvinainen kielemme ei enää meitä suojaa, sekä ulkopuolisten toimijoiden pyrkimyksiä muokata kansan näkemyksiä myös kielellisen vaikuttamisen kautta.
STS:n hengessä kutsuimme seuraavan esitelmöitsijämme Sanastokeskuksesta, jonka jäsen myös TEK on. Terminologi Mari Suhonen esitteli sanastotyön merkitystä ja palveluja, jotka tukevat teknistä kielenkäyttöä. Kannattaa tutustua näihin palveluihin, jos yhtään on epävarmuutta oikeasta suomenkielisestä termistä.
Pilapiirtäjä Jyrki Vainio toi humoristisen näkökulman kieleen ja sen ilmiöihin. Kantaaottavat, osuvat kuvat ja kielellinen leikittely kiinnosti useita Pilkun jäseniä. Totesimmekin, ettei tämä kielenhuoltotyö nyt niin ryppyotsaista saa olla, etenkään näin kerhotoimintamuotoisena vapaa-ajanharrastuksena.
Syksyllä 2025 Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian kertoi omasta polustaan suomen kieleen ja kulttuuriin sekä teknologian huipulle. Kiinnostavan yritysesittelyosuuden jälkeen kuulimme hänen opiskelustaan aikoinaan Suomessa juuri suomen kielellä ja siten integroitumisestaan Suomeen. Arvokkainta, mitä Naghian kertoi saaneensa Suomesta, on juuri tämä suomen kieli! Kunpa osaisimme itsekin arvostaa kieltämme yhtä paljon, vaikka emme osaisikaan kirjoittaa runoja yhtä sujuvasti suomeksi kuin hän.
Kymmenennessä Pilkusta asiaa -tilaisuudessa tekniikan kandidaatti Väinö Jalkanen jakoi kokemuksiaan ajastaan ulkomaalaisena opiskelijana Saksassa ja ehdotti keinoja, joilla Suomi voisi tukea kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista. Jalkanen oli tietoisesti valinnut nimenomaan saksankielisiä kursseja Karlsruhe Institute of Technologyssä opiskellessaan, ja kertoi miten paikalliskielellä opiskelu ja saksan kielen käyttö erimaalaisten opiskelutovereiden kanssa yhdisti ja osallisti sekä avasi mahdollisuuksia aivan eri tavalla kuin pelkässä ulkomaalaiskuplassa pysytteleminen olisi tehnyt. Totesimme, että Suomessakin kannattaisi tarjota myös ulkomailta tuleville opiskelijoille aito mahdollisuus opiskella suomeksi, jotta he kokisivat itsensä tervetulleiksi jäämään maahamme.
Pilkusta asiaa jatkossakin
Pilkku jatkaa Pilkusta asiaa -tilaisuuksiaan myös vuonna 2026 ja toivottaa kaikki suomen kielestä ja tekniikasta kiinnostuneet mukaan. Ehdotuksia alustajista otamme erittäin mielellämme vastaan.
Pilkun johtokunta vuodelle 2026 valittiin vaalikokouksessa 4.12.2025. Vuoden 2025 johtokunta jatkaa aiemmissa tehtävissään: puheenjohtaja Johanna Ahopelto, varapuheenjohtaja Ilkka Raatikainen, sihteeri Lars Miikki ja rahastonhoitaja Mervi Vatanen. Johtokunnan yhteystiedot löytyvät sivustoltamme https://pilkku.tek.fi/, ottakaa yhteyttä, keskustelkaa WhatsApp-ryhmässämme ja osallistukaa tilaisuuksiimme! Liittymiskaavakekin löytyy edellä mainituilta sivuilta. •
Kirjoittaja on TEK:n Pilkku-kerhon puheenjohtaja
Taulukko: Kymmenen ensimmäistä Pilkusta asiaa -tilaisuutta
| # | Päivämäärä | Aihe | Alustaja |
| 1 | 26.9.2023 | Suomen kielen merkitys tieteen ja tutkimuksen kielenä | Kimmo Pietiläinen, kustantaja, tietokirjailija |
| 2 | 6.11.2023 | Kansalliskielten asema ja luovuus | Janne Saarikivi, dosentti, kielitieteilijä |
| 3 | 11.3.2024 | Suomen kieli käytettynä – pitääkö olla huolissaan? | Vesa Heikkinen, suomen kielen dosentti, tietokirjailija |
| 4 | 14.5.2024 | Vuoden Tiedekynä -palkinto ja suomenkielinen tiede | Kalle Korhonen, tiede- ja taiderahoituksen johtaja (Koneen Säätiö) |
| 5 | 12.9.2024 | Uhanalaiset sanat – katoavatko sanat kielestä? | Vesa Heikkinen, suomen kielen dosentti |
| 6 | 16.12.2024 | Valehtelua, vakoilua ja valtiollista vaikuttamista | Markku Mantila, päätoimittaja, tietokirjailija |
| 7 | 4.3.2025 | Terminologiatyö ja Sanastokeskus | Mari Suhonen, terminologi (Sanastokeskus) |
| 8 | 28.4.2025 | Pilapiirros ja kielen ilmiöt | Jyrki Vainio, pilapiirtäjä |
| 9 | 23.9.2025 | Suomen kieleen ja kulttuuriin integroituminen sekä Genelecin tarina | Siamäk Naghian, toimitusjohtaja (Genelec) |
| 10 | 17.12.2025 | Ulkomaalaisena opiskelijana Saksassa – ehdotuksia Suomelle | Väinö Jalkanen, tekniikan kandidaatti |
Johanna Ahopelto, kuvat Ilkka Raatikainen