Helsingin yliopiston Physicum-rakennuksen osoite on Gustaf Hällströminkatu 2. Lokakuussa järjestetty seminaari ”Gustaf Gabriel Hällström 250 vuotta – Autonomian alkuaika, tieteen historia ja virkamiesaateli” osoitti, että kampuksen kadunnimen valintaan oli hyvät syyt. Turun akatemian fysiikan professoriksi 25-vuotiaana nimitetty Hällström (25.11.1775 – 2.6.1844) oli merkittävä niin fyysikkona kuin laaja-alaisena vaikuttajana Suomen tieteen nousussa 1800-luvun alkupuolella.
Hällströmin sukutausta oli 1800-luvun tiedemiehillemme varsin yleinen: ensin talonpoikaisperheen vesa lähtee kotiseudultaan opintielle Turun yliopistoon ja päätyy papiksi, ja sitten, yhtä tai useampaa sukupolvea myöhemmin, pappisperheen nuori luo uransa jollain muulla tieteenalalla. Hällström teki molemmat: väitteli tohtoriksi fysiikassa, mutta myös vihittiin papiksi, vaikkei jälkimmäistä tointa varsinaisesti hoitanutkaan.
Hällströmin elämäkertaa valmisteleva dos. Johan Sten luonnehti tämän tieteellisiä tuloksia kansainvälisesti ajankohtaisiksi ja merkittäviksi. Hällström oli hyvin perillä tieteen eturintamasta, tunnisti mielenkiintoisia kysymyksiä ja tutki niitä kekseliäillä koeasetelmilla ja näiden terävällä analysoimisella. Hänen tunnetuin tuloksena oli veden suurimman tiheyden lämpötilan tarkka paikantaminen vajaaseen 4 asteeseen. Merkittäviä olivat myös tutkimukset niinkin erilaisista aihepiireistä kuin maan noususta Merenkurkussa, jäähtymistrendistä jäänlähdön aikasarjoissa, akustiikasta ja tähtitieteestä.
Tilastotieteen professorit Pekka Pere ja Jukka Nyblom valaisivat, miksi Hällström luetaan myös suomalaisen tilastotieteen uranuurtajiin. Hän oli näet pioneereja oleellisen tiedon löytämisessä mittausdatasta käyttämällä pitkiä mittaussarjoja ja satunnaisten poikkeamien suodattamista pienimmän neliösumman menetelmällä. Legendre oli julkaissut menetelmän klassisen esityksen vain muutamaa vuotta aiemmin kuin Hällström sitä jo sovelsi. •