Merja Korpelan muistolle Merja tuli järjestömme MALin (Matemaattis-luonnontieteellisten Alojen Akateemiset ry) jäseneksi lähes 40 vuotta sitten. Pian hän tuli myös mukaan toimintaan ja aktiiviseksi hallituksen jäseneksi. Muistamme Merjan ahkerana ja uutterana järjestöihmisenä. Hän toimi aikoinaan hallituksessa sihteerinä ja hänellä oli omia vastuutehtäviä ja eri rooleja toiminnan osa-alueilla. Mieleemme jäi pysyvästi se innokkuus, sitoutuneisuus ja tekemisen…
Category: Artikkeli
MAL:n syyspäivät 2025 Jyväskylässä: katsaus monitieteiseen tutkimukseen
Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemisten syyspäivät järjestettiin 18.–19. syyskuuta 2025 Jyväskylässä. Tapahtuma kokosi yhteen jäsenistöä tutustumaan yliopiston ajankohtaiseen tutkimukseen sekä alueen tieteellisiin ja kulttuurisiin kohteisiin. Torstain ohjelma käynnistyi kokoontumisella ja lounaalla Agora-rakennuksen ravintola Piatossa. Iltapäivän tieteellisessä osuudessa kuultiin ensin professori Teiko Heinosaarelta katsaus IT-tiedekunnan kvanttitutkimukseen. Esittelyssä käsiteltiin muun muassa kvanttilaskennan teoreettisia perusteita ja alan sovelluksia. Tämän jälkeen tutustuttiin…
Missä määrin tekoälyä voi ymmärtää?
Kuva: pixabay Tekoälypuhetta pursuaa nyt joka tuutista. Aiheeseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja turvallisuusnäkökohtiin liittyvistä ongelmista on kirjoitettu laajalti, ja hyvä niin. Tässä tarinassa keskitytään kuitenkin nk. ”selitettävän tekoälyn” rooliin yhtenä modernin tekoälyn tärkeimmistä osa-alueista. Lisäksi ruoditaan aiheeseen liittyvää matematiikkaa ja ihan vähän filosofiaakin. Tarve väitteiden selittämiselle ja perustelulle Yksi modernin tekoälyn keskeisimmistä ongelmista on tekoälyjärjestelmien…
Kvanttitietokoneiden ja tavallisten tietokoneiden yhteispeli
Esimerkki lyhyestä kvanttialgoritmista, jonka leveys on viisi kubittia ja pituus 17 peräkkäistä kvanttiporttikerrosta. Kvanttiportit voivat kohdistua joko yhteen kubittiin esimerkiksi H-portti tai kahteen kubittiin esimerkiksi CNOT-portti, joka koostuu kontrollikubitista (musta täytetty ympyrä) ja kohdekubitista (avoin ristiympyrä). Vuosi 2025 on kansainvälinen kvanttitieteiden ja -teknologian juhlavuosi. Suomessa on juhlittu toiminnan kautta. Maaliskuussa avattiin käyttöön VTT:n ja IQM:n…
Flogistonin viimeiset liekit
Joseph Priestley oli teologi ja kemisti. (Kuva: Wikimedia) Palaminen pyrittiin selittämään sillä, että palavista aineista poistuisi tulena ilmenevää flogistonia. Flogiston-teoria hylättiin, kun hapen rooli palamisessa ymmärrettiin. Ironisesti hapen löytäjä, Joseph Priestley, oli yksi viimeisiä flogistonin puolustajia. Kemialla oli 1700-luvun alussa imago-ongelma. Näin ainakin väittää Sara Norja, joka kirjassaan Alkemian historia (SKS, 2023) jäljittää länsimaisen alkemian…
Sähköverkon muuntajien kunnonvalvonta
Suurjännitemuuntaja. Öljyllä täytetty tankki, jonka päällä näkyy sylinterin muotoinen konservaattoritankki.Kuvan lähde ja krediitit: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:CG_Autotrafo_4002904.jpg 12. huhtikuuta 1991 Olkiluoto 2:n päämuuntaja syttyi yhtäkkiä tuleen aiheuttaen koko voimalaitoksen irtoamisen verkosta. Reaktorin turvallisuus- ja jäähdytysjärjestelmät olivat tämän seurauksena 7,5 tuntia dieselgeneraattorien varassa. Mutta mitä oli oikein tapahtunut? Miksi muuntaja syttyy tuleen, tai jopa räjähtää, kesken käytön? Valtakunnanverkon suurjännitemuuntajat…
In Memoriam Martti Annanmäki
Fyysikko monessa mukana Pyöräretken päätteeksi mökillä Taivassalossa 2003. Martti Annanmäki oikealla.Kuva: Jaakko Ojala Martti Annanmäki syntyi Vaasassa 30.11.1944 ja kuoli Vantaalla 19.03.2025 vaikeaan sairauteen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan lyseosta 1964, opiskeli Helsingin yliopistossa fysiikkaa ja muita matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, ja valmistui filosofian maisteriksi 1974. Työura säteilyltä suojelemisen merkeissä Martin työura alkoi Säteilyfysiikan laitoksella (myöhemmin Säteilyturvakeskus STUK)…
Gradujen aiheita vuonna 2024
Osa II: Matematiikka Kuva: Unplash MAL-lehden viime numerossa 1/2024 aloitimme juttusarjan lukijamme esittämästä toiveesta, että olisi mukava kuulla, mistä aiheista alojemme pro graduja nykyään tehdään – siis matematiikasta, fysiikasta ja tietojenkäsittelytieteestä. Kerran vuodessa jaettava MALin gradupalkintokin kertoo vain yhden loistavan esimerkin per vuosi. Viime numeron jutussa yksinkertaisesti listasimme aiheryhmittäin Aalto-yliopiston tietojenkäsittelytieteen diplomitöiden otsikot viime vuodelta….
Salmisaaren yliopisto
Suomen Kaapelitehtaan elektroniikkaosasto käynnisti vuonna 1960 Elliott 803 -tietokoneeseen pohjautuvan laskentakeskustoiminnan. Alkuvaiheessa piti keskittyä osaavan henkilökunnan hankkimiseen ja kouluttamiseen, ja paikkaa alettiinkin kutsua nimellä Salmisaaren yliopisto. Laskentakeskuksen henkilöitä ja tehtäviä Vuonna 1962 laaditusta laskentakeskuksen henkilöiden tehtävänkuvauksien luettelosta on nähtävissä ryhmän suuntautumisen ja toimintatavan piirteitä. Matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien aikana yliopistossa opiskellut tämän…
Sairaalafyysikot terveydenhuollon uudistajina
Sairaalafyysikko Heidi Gröhn ja apulaisylifyysikko Mikko Hakulinen suorittamassa fantomikuvauksia modernilla 3D SPET-TT-laitteistolla Kuopion yliopistollisella sairaalalla. Digitalisaatio, tekoäly ja isot koneet. Samalla kun uudet teknologiat tekevät jatkuvaa murrostaan terveydenhuoltoon, on hyvä muistuttaa itseään, että kehittyvän teknologian taustalla ovat ihmisten tuottamat tieteelliset ja teknologiset edistysaskeleet. Sairaalafyysikot ovat tässä tärkeässä osassa. Terveysteknologian käyttöönotto ja soveltaminen kliinisessä lääketieteessä potilaiden…
Teknillistä seuratoimintaa jo yli sadan vuoden ajan
VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY Kuva: Riku Hongell Vaasan Teknillisen Seuran, tuttavallisesti jo perustamisestaan saakka VTS:n, 105-vuotisjuhlaa vietettiin lokakuussa 2024 Vaasan Svenska Klubbenilla. Juhla kokosi paikalle 60 vierasta, juhlapuhujana toimi tällä kertaa Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand. Juhlassa esitettiin myös Seuran pitkäaikaisen puheenjohtajan, Johanna Ahopellon, laatima VTS105-historiakatsaus, jonka julkaisutilaisuus 264-sivuisena pdf-kirjana järjestettiin joulukuussa. Kirjan VTS seuranamme…
MALin gradupalkinto:
Henna-Riikka Putaala estimoi ilmakehän sähköisyyttä vuodesta 1844 näihin päiviin MALin gradupalkinnon 2024 sai Henna-Riikka Putaala Oulun yliopistosta. Palkinnon suuruus on 5000 €, ja se ojennettiin marraskuussa samassa tilaisuudessa kuin TEKin väitöskirja- ja diplomityöpalkinnot. Työn otsikko on Ilmakehän ionisaation rekonstruktio syväoppimisverkkojen avulla vuosille 1844–2021. Yläilmakehään saapuvien vapaiden elektronien määrä ja niiden aiheuttama ilmakehän ionisaatio vaihtelevat jatkuvasti, erityisesti…