Tsernobylin ydinvoimalaitos juuri ennen uuden suojarakennuksen asentamista. Reaktorit vasemmalta oikealle 4, 3, 2 ja 1. Keskellä näkyvä pitkä rakennus on kaikkien reaktorien yhteinen turbiinihalli, joka on n. 1km pitkä yhtenäinen rakennus. Lisenssi: https://commons.wikimedia.org 25. ja 26. päivän välinen yö huhtikuussa 1986 Tšernobylin nelosreaktorin valvomossa oli kiireinen. Työvuoro vaihtui puolenyön aikaan päivävuorosta yövuoroon, joka sai heti hoitaakseen kaksi…
Category: Artikkeli
Tšernobylin jälkipyykki
Punaista metsää, taustalla näkyy voimalaitokselle kulkeva rautatie. Kyltit varoittavat haudatusta radioaktiivisesta materiaalista. Lisenssi: https://commons.wikimedia.org Jälkipyykin selvittäminen alkoi nopeasti turmayönä, ensimmäiset palomiehet olivat paikalla jo 5 minuuttia räjähdyksen jälkeen. Mutta tulipalojen sammutus oli vasta alkua yhdelle maailman valtavimmista urakoista, joka jatkuu vielä nykyäänkin. Viimeinen iso urakka oli uuden suojarakennuksen (maailman suurin liikuteltava rakennus, ei vähempää) rakentaminen…
Tšernobyl vuonna 2026
Villihevosia Tšernobylissa. Taustalla näkyy mannertenvälisten ohjusten havaitsemiseen käytetty DUGA-tutka. Lisenssi: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Horses_in_Chernobyl,_Ukraine.jpg Ennen Ukrainan sotaa tämä alue oli merkittävä turistikohde. Tšernobylin ydinvoimalaan oli saatavilla turistikierroksia, joilla pääsi kierrokselle mm. tuhoutuneen nelosreaktorin valvomoon. Myös Pripjatin aavekaupunki oli suosittu kohde. Sodan alkaessa tilanne muuttui täysin. Venäläiset joukot miinoittivat Pripjatin, ja sinne pääseminen onkin lähitulevaisuudessa aivan liian riskialtista. Joukot levittivät…
SKALA – Tšernobylin aivot
SKALA-keskustietokone reaktorille nro. 3. Lisenssi: Youtube-näyttökuva, https://www.youtube.com/watch?v=ZbaptQh2AM4 SKALA (ven. Система Контроля Аппарата Ленинградской Атомной, “kivi”) oli Neuvostoliitossa 1960-luvulla kehitetty tietokonepohjainen valvonta- ja tiedonkeruujärjestelmä, jota käytettiin RBMK-1000-reaktoreissa, kuten Tšernobylin ydinvoimalan nelosyksikössä. Systeemi pohjautui V-30M -keskustietokonearkkitehtuuriin. Järjestelmä vastaanotti arviolta noin 7 000 analogista ja 6 000–7 000 digitaalista signaalia eri puolilta voimalaitosta. Se seurasi muun muassa lämpötiloja, paineita,…
Kattava materiaalitieteen oppikirja – suomeksi!
Sami Franssila: Aine. Materiaalitieteen perusteet (2025). 469 s. Aalto-yliopiston professori Sami Franssilan tuore materiaalitieteen oppikirja on tapaus, josta on hyvät syyt kertoa MAL-lehdessä. Haastattelin Franssilaa teoksen tiimoilta. Aine kuulostaa oppikirjan nimeksi melko kunnianhimoiselta, mutta kirjaa selatessa vaikuttaa siltä, että ”materiaalia” voi tosiaan olla jotakuinkin aine kuin aine, jos sitä tarkastellaan reaalisen tai potentiaalisen materiaalin roolissa:…
TEKin Pilkku-kerho – yhä rakkaudesta suomen kieleen ja tekniikkaan
Pilkusta asiaa 6 -tilaisuudessa Markku Mantila kertoi Vaasan Teknillisen Seuran Ateljeessa Vaasassa ja Teamsin kautta kielen merkityksestä mm. hybridivaikuttamisessa. TEKin Pilkku-kerho on runsaassa kahdessa vuodessa vakiinnuttanut asemansa keskustelufoorumina, jossa suomen kieli ja tekniikka kohtaavat. Kerho syntyi halusta varmistaa, että suomenkielinen tiede ja sanasto säilyvät elinvoimaisina jatkossakin. Pilkku-kerho perustettiin keväällä 2023 neljän silloisen Tekniikan akateemiset TEKin…
Epävakaa alkuaine, epävakaa tiede: alabamiini ja patologinen tiede
Fred Allison uskoi löytäneensä uuden alkuaineen Alabamassa, mutta hänen magneto-optinen menetelmänsä petti aisteja ja havaintoja. Allisonin tapaus muistuttaa, että tieteessä odotukset ja todellisuus eivät aina kohtaa. Joskus vilpittömät tutkijat voivat nähdä sen, mitä he toivovat. Harvoin pro gradu -tutkielma nousee kansallisten ja jopa kansainvälisten uutisten aiheeksi. Näin kävi kesällä 2023 Henna Kokkoselle. Fysiikkaa opiskellut Kokkonen onnistui…
ATK-YTP -yhteistoimintaa
ATK-YTG:n tunnelmia. Kuvaaja: Noel Koskinen ATK-YTP, eli automaattisen tietojenkäsittelytieteiden yhteistoimintapäivät, on Tietotekniikan opiskelijoiden liiton TiTOL ry:n kaksipäiväinen vuosittainen seminaaritapahtuma. Sen tarkoituksena on tuoda alan opiskelijat ja yritykset yhteen. Tapahtuma järjestetään yhdessä seitsemästä tietojenkäsittelytieteitä tarjoavasta yliopistokaupungista sen mukaan, mitä on järjestöjen välillä sovittu. Vuonna 2025 järjestämisvastuu osui Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden, matematiikan ja tilastollisen data-analyysin ainejärjestölle Luuppi…
Tekoäly ja ihmisen osaaminen
Filosofian dosentti Jaana Parviaisen haastattelu Koulussa englanninopettajani huomautti joskus, että jos aivoja ei käytä, ne surkastuvat… Tämä opetus mielessäni olin tammikuussa järjestämässä Tekniikka elämää palvelemaan -yhdistyksen keskustelutilaisuutta, jossa esitelmän piti Tampereen yliopiston filosofian dosentti Jaana Parviainen otsikolla ”Voiko tekoäly rapauttaa osaamista?”. Keskustelua riitti pitkään, kun monet jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään aiheesta. Haastattelin Parviaista MAL-lehdelle hänen…
Standardoinnista, ja voivatko standardit parantaa johtamista
Tomi Dahlberg Standardoinnista MAL:n jäsenille ajatus standardoinnista on todennäköisesti tuttu. Jokainen meistä käyttää standardeihin pohjautuvia tuotteita ja palveluita päivittäin. Myös useat prosessit, menetelmät, (laatu)mittarit ja mittausmenetelmät on standardoitu. Ilman standardeja jokapäiväinen elämämme olisi hankalaa, vaikkemme asiaa yleensä ajattele. Kansainväliset standardointiorganisaatiot ISO (the International Organisation for Standardization), IEC (International Electrotechnical Commission) ja ITU (International Telecommunication Union)…
Emergenssi osoittaa tietojemme
rajallisuutta matematiikassa ja fysiikassa Systeemi- eli järjestelmäajattelu on tieteidenvälistä ajattelua, joka perustuu luonnontieteissä ja tekniikassa tuttuun järjestelmän käsitteeseen. Järjestelmä koostuu sen osista ja niiden välisistä suhteista, esim. fysiikassa sähkömagneettisista tai gravitaatiovoimista. Kun alamme pohtia mekanismin ja organismin välisiä eroja, lähestymme hyvin nopeasti matemaattisten ja fysikaalisten tietojemme rajoja. Ongelma on tullut ajankohtaiseksi tekoälyn kehittymisen vuoksi. Tekoäly…
Gustaf Hällström 250 v
Helsingin yliopiston Physicum-rakennuksen osoite on Gustaf Hällströminkatu 2. Lokakuussa järjestetty seminaari ”Gustaf Gabriel Hällström 250 vuotta – Autonomian alkuaika, tieteen historia ja virkamiesaateli” osoitti, että kampuksen kadunnimen valintaan oli hyvät syyt. Turun akatemian fysiikan professoriksi 25-vuotiaana nimitetty Hällström (25.11.1775 – 2.6.1844) oli merkittävä niin fyysikkona kuin laaja-alaisena vaikuttajana Suomen tieteen nousussa 1800-luvun alkupuolella. Hällströmin sukutausta…