VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY
Kuva: Riku Hongell
Vaasan Teknillisen Seuran, tuttavallisesti jo perustamisestaan saakka VTS:n, 105-vuotisjuhlaa vietettiin lokakuussa 2024 Vaasan Svenska Klubbenilla. Juhla kokosi paikalle 60 vierasta, juhlapuhujana toimi tällä kertaa Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand. Juhlassa esitettiin myös Seuran pitkäaikaisen puheenjohtajan, Johanna Ahopellon, laatima VTS105-historiakatsaus, jonka julkaisutilaisuus 264-sivuisena pdf-kirjana järjestettiin joulukuussa. Kirjan VTS seuranamme jo yli sata vuotta (VTS105), ISBN 978-952-65611-0-3 (PDF), voi ladata osoitteesta https://www.vaasanteknillinenseura.fi/vts105-historiikki/.
Keväällä 1919 kehotettiin Tekniikan akateemiset TEKin edeltäjän, Suomalaisten Teknikkojen Seuran, julkaisemassa Teknillisessä Aikakauslehdessä yhdistyksen ”maaseutujäseniä” harkitsemaan oman alueseuran perustamista. Vaasassa toimeen tartuttiin saman tien, ja koska paikkakunnalla jo neljännesvuosisadan toiminut Tekniska Klubben i Vasa ”edelleen pysyi jyrkästi yksikielisen ruotsinkielisyyden kannalla”, VTS perustettiin 17.5.1919 Vaasan Suomalaisella Klubilla nimellä Vaasan Teknikkojen Seura. Vuonna 1952 VTS:n nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa Vaasan Teknilliseksi Seuraksi ja hyvä yhteistyö TKiV:n kanssa jatkui.
Kuva: Ilkka Raatikainen
Vielä 1940-luvulle saakka termillä ”teknikko” kuvattiin kaikkia alan tutkinnon suorittaneita aina tohtorintutkintoon saakka. Insinööri-nimitys esiintyi teknikon rinnalla ja sitä käytettiin Teknillisestä Korkeakoulusta valmistuneiden tutkintotodistuksissa vuoteen 1943 saakka, jolloin astui voimaan asetus diploomi-insinöörin [sic] tutkintonimikkeestä, jota kylläkin tuolloin pidettiin äänneasultaan täysin puhekieleen sopimattomana sanana.
VTS:n ensimmäisten vuosikymmenten pöytäkirjat kuvaavat nk. maaseutuyhdistysten realismia aikakautena, jolloin valtakunnallisessakin Suomen Teknikkojen Seurassa oli alle tuhat jäsentä, ja Teknillisen Aikakauslehden artikkeleissa pohdittiin mm. viemäriverkoston rakentamisen taloudellista mielekkyyttä, sähkövalaistuksen ylellisyysleimaa ja laadittiin talkootyönä suomenkielistä tekniikan sanastoa.
Uusinkin tekniikka löysi tiensä VTS:n kokouksiin: vuonna 1924 esitelmöitiin radiotekniikan historiasta, sen synnystä ja kehityksestä; samalla, todennäköisesti ensimmäistä kertaa Vaasassa, oli radiota myös kuunneltu. Keväällä 1936 puolestaan todettiin, että Vaasan kaupunki oli myöntänyt 4000 smk (n. 1 813 euroa) tilintekovelvollisuutta vastaan Vaasan Teknikkojen Seuralle ja Tekniska Klubben i Vasalle propagandan tekemiseen Vaasan teollisuuskoulurakennuksen aikaansaamiseksi. VTS:n jäsenten Helsinkiin tekemät propagandamatkat raportoitiin menestyksekkäiksi, ja vielä samana vuonna eduskunta myönsi varat uuden teollisuuskoulurakennuksen rakentamiseksi.
Etenkin 1930-luvun loppupuolella sekä sotavuosina VTS otti aktiivisesti kantaa Vaasan kaupungin asioihin. Kaupunginhallitus myös pyysi lausuntoja Seuralta, milloin kaupungin rakennusjärjestysehdotuksesta, milloin katujen nimistä. Ja VTS auttoi mielellään: ”Käytännöllisyyssyyt vaativat, että katujen nimet ovat lyhyitä ja ennen kaikkea sellaisia, että niiden ääntäminen ja oikeinkirjoitus tuottavat mahdollisimman vähän vaikeuksia. Esimerkiksi sellaisia nimiä, kuin helsinkiläiset Nordenskiöldinkatu ja Tavaststjernankatu on tästä syystä pidettävä erehdyksinä, vaikkakaan asianomaisten suurmiesten merkitystä kukaan ei halunne kieltää.”, lausuttiin Vaasan kaupunginhallitukselle vuonna 1944.
Vaikuttamista ja virkistystoimintaa
Vuonna 1956 päätettiin tehdä aloite matematiikan saattamisesta pakolliseksi ylioppilaskirjoitusaineeksi ja 1960-luvulla ahkeroitiin korkeakouluopetuksen saamiseksi Vaasaan. Kauppakorkeakoulu aloittikin toimintansa vuonna 1968 ja VTS kirjoitti yksityiskohtaisen perustelumuistion teknillisen tiedekunnan perustamista varten. Aikaa kului erinäisten muuntokoulutusvaiheiden kautta yli 30 vuotta, kunnes oli Vaasan yliopiston ensimmäisen teekkarikasteen vuoro 1.5.2004 ja Vaasan Teknillisen Seuran isäntä Ilkka Raatikainen kutsuttiin lukemaan juhlallinen teekkarivala.
Tekniikan kehitys on mahdollistanut yhdistystoimintaan nopean ja kattavan viestintäpaletin, ja jäsenkunnan tavoitettavuus on nopeutunut huomattavasti samalla kun jäsenkunnan koko on vaihdellut perustamiskokouksen 26:sta 1980-luvun jopa 502:n kautta nykyiseen 306:een (31.12.2024). Sata vuotta sitten Vaasan Teknillisen Seuran viestintäkanavina toimivat sähkeet ja lehti-ilmoitukset, sittemmin mukaan astuivat postikortit ja kuukausikirjeet. Vuosituhannen vaihteessa Seuralle perustettiin www-sivut ja sähköpostilista, ja nykyään viestintäkanavina toimivat niiden lisäksi Facebook-sivu ja -ryhmä sekä LinkedIn-tili. Vuonna 2024 VTS:lle perustettiin myös Wikipedia-sivu. VTS lähettää vuosittain 3–4 neliväristä jäsentiedotetta sähköpostiviestien lisäksi ja johtokunta viestii keskenään myös WhatsAppin kautta.
Nykyään VTS järjestää mm. kokous-, esitelmä-, ekskursio-, juhla- ja virkistystoimintatilaisuuksia, kuten vuosijuhlia, terassi-iltoja, drinkki- tai ruoanlaittokursseja, yritysvierailuita ja vuosittaisen Ystävänpäiväkisan. Seuran jäsenet ovat sääntöjen mukaisesti diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä, insinöörejä tai muita teknillisistä ratkaisuista vastaavia henkilöitä, viimeiseen kategoriaan laskettuja matemaatikkoja, fyysikkoja ja ekonomejakaan unohtamatta.
VTS:n toimitila on ollut vuodesta 2007 saakka Vaasan Koulukadulla sijaitseva taiteilija Nandor Mikolan entinen Ateljee, jossa Seuran monet kokoukset järjestetään. Vuoden 2024 vaalikokousesitelmän piti juuri Ateljeessa sekä Teamsin kautta yhteensä noin 30:lle kuulijalle päätoimittaja Markku Mantila ajankohtaisena aiheenaan Uusi viestintä ja vahingollinen vaikuttaminen.
VTS:n yhteydessä toimivat myös talousvaliokunta, taidevaliokunta Konsti sekä yliopisto- ja korkeakouluvaliokunta VTSVYTEK. VTS:n johtokunta hallinnoi Tehtaanjohtaja, diplomi-insinööri Reino Ignatiuksen stipendirahastoa, joka jakaa stipendejä erityisesti opintojensa loppuvaiheessa oleville ja jatko-opiskelijoille. Hakuaika päättyy vuosittain 1.5., ja stipendit luovutetaan toukokuun lopussa. Stipendirahaston tarkoituksena on edistää teknillistä ja teknillis-kaupallista koulutusta Vaasassa toimivissa oppilaitoksissa.
VTS tarjoaa aktiivisen verkoston Vaasan seudun tekniikan alan toimijoihin ja yritysmaailmaan. VTS:n kautta tutustuu paitsi uusiin ihmisiin, myös monipuolisesti eri toimialoihin ja myös TEK-yhteisöön. VTS:n läheisiä yhteistyökumppaneita ovat myös muut TEKin piirissä toimivat alueseurat ja TEKin kerhot. Ja VTS:n jäsenenä pääsee tutustumaan myös paikkoihin, jonne ei välttämättä muutoin pääsisi. •
Johanna Ahopelto