Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2026
      • Lehti 1-2026
      • Lehti 2-2026
    • 2025
      • Lehti 1-2025
      • Lehti 2-2025
      • Lehti 3-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset

Category: Lehti 2-2026

Puheenjohtaja

Vetytuotannon integroinnilla lisää joustavuutta energiajärjestelmiin 

Posted on 4.7.20264.7.2026

Suomen välttämätön energiantarve riippuu voimakkaasti sääolosuhteista. Tämä korostui alkuvuoden 2024 aikana pitkään vallinneen erittäin kylmän sään aikaan. Ongelma toistui jälleen talven 2026 pitkien pakkasjaksojen ja heikon tuulen seurauksena. Tuulivoimaloiden lapoihin keräytynyt jää heikensi tuotantoa ja pysäytti voimaloita kokonaankin. Lisäksi näissä tilanteissa tarvitaan enemmän energiaa lämmitykseen. Vihreälle sähkölle olisi myös enemmän käyttöä datakeskuksissa. Lyhyt­aikaista säätövoimaa on…

Päätoimittaja

Vapaa ja laadukas media on demokratian tae

Posted on 4.7.20264.7.2026

Katsoin taas kerran Täällä pohjantähden alla -filmatisoinnin enkä voinut välttyä vertaamasta yli sadan vuoden takaisia tapahtumia tähän päivään. Aika on tietysti aivan eri ja jakolinjat muuttuneet, mutta kahtia jakautuneisuus on ilmeistä ja erilaisia huhuja ja väärää tietoa ruokitaan tietoisesti nytkin.  Väinö Linnan kirjassa ja Edwin Laineen siitä ohjaamassa elokuvaversiossa ollaan vasta rakentamassa Suomea ja sitä…

Sininen tausta, jonka keskellä on valkoinen pilvi; pilvi on yhdistetty viivoilla erilaisiin mustavalkoisiin kuvakkeisiin, jotka edustavat elektronisia laitteita ja teknologiaa.

Tietoverkkotekniikan isosta kuvasta

Posted on 4.7.20264.7.2026

Haastateltavana professori Jukka Manner Kuva: Pixabay Joka kolkkaan ulottuva puhelinverkko kantoi jo vuosikymmeniä sitten nimikettä ”Maailman suurin kone”. Kolmisenkymmentä vuotta sitten alkoi puhelin-, radio/televisio- ja tietokoneverkkojen integroituminen vielä paljon mahtavammaksi kommunikaation infrastruktuuriksi. Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner kertoi MAL-lehdelle tietoliikenteen tilanteesta ja näkymistä. ”All-IP” on toteutunut Aluksi Jukka Manner tiivistää oleellisimman: kaikki on nykyään IP:tä….

Lähikuva läpinäkyvästä laskutikusta, jossa on erilaisia ​​matemaattisissa laskutoimituksissa käytettäviä numeroasteikkoja ja merkintöjä.

Matematiikan opiskelu tekoälyn aikakaudella

Posted on 4.7.20264.7.2026

Eräs vanhemmille lukijoille kenties tuttu matemaattinen työkalu on laskutikku. Logaritmien laskusääntöjen avulla tämä pieni vekotin helpotti merkittävästi peruslaskutoimituksia, kuten kertolaskua, jakolaskua tai potenssiin korottamista. Laskutikun käyttöä opetettiin Suomessakin aina 1970-luvulle asti, mutta taskulaskinten yleistyttyä on tämä työkalu ja sen käytön harjoittelu jäänyt lähinnä historialliseksi tietoiskuksi. Neljäntenä teollisena vallankumouksenakin tunnettu tekoäly on saapunut matematiikkaan äkillisesti. Viimeistään…

Seepraa muistuttava mustavalkoraitainen lehmä seisoo multaisella maalla puuaidan lähellä; kuvassa on merkintöjä, jotka osoittavat lehmän vartaloa, jalkoja ja purevia kärpäsiä.

Ig Nobel -palkinnotmuuttavat Eurooppaan

Posted on 4.7.20264.7.2026

Esimerkkejä alueista lehmän jaloissa ja vartalossa, josta itikan puremia laskettiin. (Wikimedia) Kolmen vuosikymmenen ajan paperilennokit ovat lennelleet Harvardin juhlasalissa, kun tutkijoita on palkittu tutkimuksista, jotka ensin naurattavat ja sitten panevat ajattelemaan. Nyt tämä perinne katkeaa: Ig Nobel -palkinnot muuttavat Eurooppaan. Kesäkuun alussa Ig Nobel -palkintoseremonian perustaja Marc Abrahams kertoi eurooppalaisille tiede­toimittajille päätöksestään siirtää tapahtuma Eurooppaan. Huumori-Nobelit…

Suuri historiallinen kivirakennus ja sen kellotorni ovat valaistuina yöllä; rakennusta peittävät osittain rakennustelineet

Urkumatka Ranskaan

Posted on 4.7.20264.7.2026

St. Denisin kirkko ulkoa yöllä, toinen torni rakentumassa vuosisatojen sitten tuhoutuneen tilalle. Kuva: Taneli Prittinen. Saksalainen yhdistys ORGANpromotion järjesti keväällä jokavuotisen urkukurssinsa Pariisissa ja lähialueille. Allekirjoittanut pääsi osallistumaan tämänvuotisen kierroksen tapahtumiin. Kurssilla kierretään tutustumassa Ranskan (ja koko maailman) parhaimpiin historiallisiin urkuihin, tietysti päästen sekä kuulemaan että soittamaan niitä. Kurssin yhteydessä järjestettiin myös urkujensoiton mestarikurssi, jolla…

Kolme värikästä, tieteellis-matemaattista {MAL}-nimistä aikakauslehteä on aseteltu limittäin valkoiselle taustalle.

MAL-lehti 30-vuotias!

Posted on 4.7.20264.7.2026

Lehtemme olisi voinut hieman juhlia viime vuonna. MALin hallituksen jäsen, yhdistyksen taloudenhoitajana toimiva Jyri Jämsä kertoo lehden tarinan. Tuli tuossa mieleeni, että jäsenlehtemme perustamisen 30-vuotismerkkipäivä on huomaamatta livahtanut ohi. Varmistin asian silloiselta TEK-­yhdyshenkilöltämme Sirkku Pohjalta, ja hänen mukaansa ensimmäinen SMFL:n jäsenlehti painettiin jo vuonna 1995. Lehti oli vaatimaton mustavalkoinen moniste, mutta tärkeää oli se, että…

Lapsetkin tykkäävät pohdiskella

Posted on 4.7.20264.7.2026

Juha Oikkonen: Tessun matikkaseikkailu(Aviador, 2026) Juha Oikkonen. Kuva: Ari Haimi Matemaattisissa tieteissä minua kiehtoo eniten ongelmanratkaisu. Lukion tunnit melkein tappoivat kiinnostukseni fysiikkaa kohtaan, mutta onneksi lähdin kuitenkin yliopistolle fysiikkaa opiskelemaan. Yliopistolla vaikeita teoreettisen fysiikan laskuharjoituksia pohtiessani löysin innostukseni uudestaan. Samoihin aikoihin, kun opiskelin fysiikkaa Helsingin yliopistolla, matematiikan laitoksella opetti Juha Oikkonen. En käynyt hänen kursseillaan…

Vaisala 90 vuotta

Posted on 4.7.20264.7.2026

Vaisalan uusi logoLähde: Vaisala Material Hub Vuonna 1931 Karjalan Kannaksen pelloille tipahti neuvostoliittolainen radiosondi, varhainen yritys meteorologisten mittausten tekemiseen kiinnittämällä mittalaite heliumpalloon ja vastaanottamalla sen lähettämää dataa radioaalloilla kun se nousee ylös ilmassa. Tämä sondi esiteltiin professori Vilho Väisälälle, joka oli kiinnostunut konseptista mutta piti Neuvostoliiton laitetta hyvin alkeellisena ja uskoi voivansa parantaa sitä huomattavasti….

Matematiikan annostelu puhuttaa

Posted on 4.7.20264.7.2026

MAL täyttää tänä vuonna 65 vuotta, joten tässä voisi hyvin kuunnella vähän historian lehtien havinaa abstraktin matematiikan ja sen käytännön sovellusten ongelmallisen suhteen lohkolla. Etenkin matematiikan sopivasta annostelusta insinööreille on kiistelty vuosi­sadasta toiseen, minkä vahvistaa käsiini osunut W. Ahrensin sitaattikokoelma vuodelta 1904: Scherz und Ernst in der Mathematik. Allaolevat poimin tästä kirjasta. Matematiikan, fysiikan ja…

Uusimmat

  • Vetytuotannon integroinnilla lisää joustavuutta energiajärjestelmiin 
  • Vapaa ja laadukas media on demokratian tae
  • Tietoverkkotekniikan isosta kuvasta
  • Matematiikan opiskelu tekoälyn aikakaudella
  • Ig Nobel -palkinnotmuuttavat Eurooppaan

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2026 | WordPress Theme by Superbthemes.com