Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2026
      • Lehti 1-2026
      • Lehti 2-2026
      • Lehti 3-2026
    • 2025
      • Lehti 1-2025
      • Lehti 2-2025
      • Lehti 3-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset

Category: Lehti 3-2026

George Csicsery, 

Posted on 12.11.202612.11.2026

Paul Erdös ja N is a Number George Csicsery (kuva vuodelta 2019). George Csicsery on tehnyt nelisenkymmentä dokumenttielokuvaa historiallisista, kansatieteellisistä ja muista kulttuuriaiheista. Ja erityisesti matemaatikoista – Csicsery on humanisti, jota matematiikka kiinnostaa osana kulttuuria. George Paul Csicsery syntyi vuonna 1948 unkarilaiseen perheeseen, joka muutti Yhdysvaltoihin 1951. ­Csicsery opiskeli Berkeleyssä ja San Franciscon valtion­yliopistossa, suoritti…

Tekoäly museossa – 

Posted on 12.11.202612.11.2026

kun algoritmi kohtaa kulttuuriperinnön Tekoäly voi tunnistaa kuvasta kohteita, mutta historiallisen kuvan merkitys syntyy myös sen taustatiedoista ja kontekstista. Museoammattilaisen asiantuntemus on keskeistä tekoälyn tuottamien kuvailutietojen arvioinnissa ja täydentämisessä. Kuva: Matti Salonen, 1970-luku. Kymenlaakson museo, yleiskokoelma, YLEV51899:1. Tekoäly on noussut nopeasti osaksi työelämää, eikä museokenttä ole kehityksen ulkopuolella. Kulttuuriperintöorganisaatioissa tekoälyn mahdollisuudet ulottuvat hallinnollisista tehtävistä kokoelmatiedon…

MANIAC Romaani John von Neumannista

Posted on 12.11.202612.11.2026

Benjamín Labatuttuli suomalaisen yleisön tietoisuuteen kolme vuotta sitten, kun hänen romaaninsa Maailman kauhea vihreys ilmestyi Antero Tiittulan suomentamana. Teos kertoi 1900-luvun suurista fyysikoista ja kvanttimekaniikan synnystä omintakeisella biofiktion tyylillä, jossa tieteellisten läpimurtojen tekijät toimivat konkreettisesti kuvatuissa, usein erikois­laatuisissa elin­ympäristöissään vahvasti tuntevina subjekteina. Kussakin luvussa oli päähenkilönä lähinnä yksi tutkija, mutta usein he myös kohtasivat toisiaan….

Piilomatemaatikko Manninen, Sir Manninen

Magnifica humanitas

Posted on 12.11.202612.11.2026

Ja tapahtui näinä päivinä, että piilomatemaatikko kömpi piilostaan ja vaelsi Mannerheimintietä pohjoiseen, kunnes tuli talolle, jonka numero on yhdeksänkymmentä. Siinä talossa on nimittäin Helsingin katolinen kirja­kauppa. Sieltä hän osti paavi Leo XIV:n toukokuun viidentenätoista AD MMXXVI allekirjoittaman kierto­kirjeen Magnifica humanitas suomenkielisenä satakuusikymmentäkuusi­sivuisena kirjasena. Suomeksi sen nimi on Suurenmoinen ihmisyys, alaotsikkona ihmispersoonan suojelemisesta tekoälyn aikakaudella.  Latinankielistä…

Uusimmat

  • George Csicsery, 
  • Tekoäly museossa – 
  • MANIAC Romaani John von Neumannista
  • Magnifica humanitas
  • Vetytuotannon integroinnilla lisää joustavuutta energiajärjestelmiin 

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2026 | WordPress Theme by Superbthemes.com