Richard Feynman oli eräs 1900-luvun merkittävimmistä fyysikoista. Hän sai vuonna 1965 Nobel-palkinnon yhdessä Julian Schwingerin ja Sin-Itoro Tomonagan kanssa heidän työstään kvanttielektrodynamiikan kehittämiseksi. Toisen maailmansodan aikana Feynman toimi ryhmänjohtajana Manhattan-projektissa, jossa kehitettiin ensimmäinen ydinpommi.
Ydinpommin kehittämisen jälkeen Feynman työskenteli Cornellin yliopistossa, ja vuonna 1950 hän aloitti professorina Kalifornian teknillisessä korkeakoulussa (Caltech). Feynman tunnetaan erinomaisena opettajana. Hänen ensimmäisen vuoden opiskelijoille pitämänsä luennot on koottu kirjaksi Feynman Lectures on Physics. Tieteellisen uransa hän teki suurimmaksi osaksi Kalifornian teknillisessä korkeakoulussa.
Kun Feynman vuonna 1942 lähti mukaan Manhattan-projektiin, oli alun perin tarkoituksena, että hän osallistuisi uraanin rikastamiseen liittyviin tutkimuksiin. Nämä tehtävät kuitenkin muuttuivat niin, että hänestä tehtiin Los Alamosiin laskentaryhmän vetäjä. Aluksi laskemiseen käytettiin kynää ja paperia, sitten kömpelöitä laskukoneita (Marchant calculators) ja lopuksi uudenlaisia sähköisiä laskemiseen tarkoitettuja koneita, tietokoneita.
Manhattan-projektissa radioaktiivisten aineiden käsittely oli ainakin aluksi melko huoletonta. Ei käytetty suojaavia haalareita, hanskoja eikä hengityssuojaimia. Kriittiseen massaan liittyviä kokeita tehtiin kevyesti. Uraania koottiin keoiksi, joissa lähes ylitettiin kriittinen massa.
Uraanin rikastamiseen liittyviä paikkakuntia olivat Oak Ridge, Tennessee ja Hanford. Näissä säilytettiin uraania ja plutoniumia niiden eri muodoissa erilaisissa astioissa lähellä toisiaan. Oak Ridgessä, johon kerääntyi rikastettua uraania, havahduttiin siihen, että asiaintilaan saattoi liittyä turvallisuuteen liittyviä ongelmia.
Asian ratkaiseminen ajautui viimein Feynmanin pöydälle. Hänen ensimmäinen käyntinsä Oak Ridgessä vahvisti sen asian, että laitos oli matkalla kohti suurta katastrofia. Feynmanin johdolla sitten laadittiin yksityiskohtaiset suunnitelmat turvallisuuden varmistamiseksi.
Feynmanin matemaattiset taidot olivat vertaansa vailla. Kun hän koulun jälkeen meni opiskelemaan MIT:hin matematiikkaa, hän kysyi, mitä matematiikalla oikein tehdään? Vakuutusmatematiikkaa ehdotettiin. Toisaalta myös sanottiin, että jos esittää tuon laisen kysymyksen, ei matematiikka ole oikea ala. Niinpä hän vaihtoikin opiskelemaan sähkötekniikkaa, mutta totesi sen liian käytännönläheiseksi. Fysiikan opiskelu sitten tuntui olevan oikea valinta.
MIT:ssä ollessaan Feynman voitti erään erittäin vaativan matematiikkaan liittyvän kilpailun. Tämän vuoksi hänelle tarjottiin stipendiä Harvardissa opiskelua varten. Hän kuitenkin halusi mennä opiskelemaan Princetoniin, ilmeisesti samasta syystä kuin monet muutkin nuoret Fyysikot. Princetonissa oli Einstein.
Eräänä yönä Feynmanin puhelin soi aamuyöstä 4:n aikaan. Feynmanin kysyessä miksi hänelle soitetaan näin aikaisin aamulla, soittaja kertoi Feynmanin saaneen Nobelin palkinnon. Hetken aikaa Feynman pohdiskeli olisiko mahdollista jättää palkinto vastaanottamatta. Ilmeni kuitenkin, että se, että ei ota palkintoa vastaan, aiheuttaa suuremman sotkun, kuin se, että ottaa palkinnon vastaan.
Tärkeänä harrastuksena Feynmanilla oli kauniimman sukupuolen edustajien iskeminen. Tähän hän antaa hyviä neuvoja kirjoittamissaan kirjoissa. Elämäkertojen mukaan hänellä oli ajoittain myös suhteita kollegojensa vaimojen kanssa. Feynmanin harrastuksena oli myös piirtäminen, erityisesti alastonmallien piirtäminen ja hän vietti paljon vapaa-aikaansa strippiklubeilla. Mieluisa harrastus myös oli bongorumpujen soittaminen.
Feynmanin piirtäminen oli sen tasoista, että hän jopa jonkin verran möi piirroksiaan. Piirrosten yhteydessä hän ei kuitenkaan halunnut käyttää omaa nimeään, vaan hän signeerasi työnsä nimimerkillä Ofey. Jos sellainen tulee vastaan, niin kannattaa ostaa.
Kirjoittamissaan kirjoissa hän myös leveilee taidoillaan avata lukkoja, ja erityisesti kassakaappien ovia. Monesti kassakaappien ovien avaaminen perustui siihen, että Feynman järkeili käyttäjän salasanan. Los Alamosissa, jossa tärkeitä tietoja säilytettiin kassakaapeissa, ilmeni, että suuressa osassa kassakaappeja oli salasanana tehdasasetukset (!).
Sellainen oli fyysikko Richard Feynman. Aika velikulta.
Martti Annanmäki
GENIUS The Life and Science of Richard Feynman.
Kirjoittanut James Gleick.
QUANTUM MAN Richard Feynman’s Life in Science.
Kirjoittanut Lawrence M. Krauss.
“Surely You’re Joking Mr. Feynman!” Adventures of
A Curious Character. Richard P. Feynman.
“What Do You Care What Other People Think?”
Further Adventures of a Curious Character. Richard P. Feynman.
The Pleasure of Finding Things out. Richard P. Feynman.
The Meaning of it All. Richard P. Feynman.