Satu Lahdenmäki opettaa Luxemburgin Eurooppa-koulu I:ssä matematiikkaa.
Satu Lahdenmäki työskentelee nyt viidettä vuotta matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opettajana Eurooppa-koulussa Luxemburgissa. Millaista on työskentely suuressa kansainvälisessä koulussa Keski-Euroopassa? Entä miten korona on vaikuttanut koulunkäyntiin ja arkeen Saksan ja Luxemburgin rajalla?
Haku Eurooppa-koulun opettajaksi tapahtuu Opetushallituksen sähköisellä hakemuksella ja haastatteluilla.
-Olin suunnitellut hakevani johonkin kansainväliseen kouluun ja kuulin kollegalta, että Eurooppa-kouluille haettiin matemaattisten aineiden opettajia. Olen asunut aiemminkin ulkomailla, joten kynnys lähteä töiden perässä muihin maihin on pienempi.
– Valintaani vaikutti kokemus kansainvälisistä IB-kouluista, hyvä virkamiestason ruotsin kielen taito ja kokemus myös Suomen koululaitoksesta.
Muutto Oulusta Eurooppaan vaati aikamoisen määrän byrokratiaa etenkin Luxemburgissa. Suomesta piti toimittaa virkatodistukset, syntymätodistukset ja lapsen koulu- ja rokotustodistukset Luxemburgiin ja koululle ja hakea mm. Kelan tukien jatkumista ja kansainvälinen kelakortti. Euroopan unionin työntekijöillä on myös oma sairausvakuutusjärjestelmä, jonka kautta voi hakea tukea mahdollisiin sairaanhoitokuluihin.
-Suomessa on melko helppoa hankkia vaadittavat dokumentit netissä, mutta Luxemburgissa asiat täytyy usein hoitaa paikan päällä eri toimistoissa ja usein ranskan kielellä. Koulun toimistosta sai kyllä paljon apua, mutta täytettävien lomakkeiden määrä oli huomattava. Asunnon hankkiminen Luxemburgin kaupungista oli myös haastavaa, sillä vuokra-asunnoilla on suuri kysyntä ja vuokrat ovat korkeat. Kaikkien kiemuroiden selvittämisessä suomalaiset kollegat Luxemburgissa olivat kullanarvoinen apu.
Lahdenmäki opettaa Secondary school S1–S7 -luokkia, jotka vastaavat Suomen 6–9 -luokkia sekä lukiota. Eurooppa-kouluissa lukio kestää vain kaksi vuotta ja nuoret valmistuvat koulusta vuotta nuorempina kuin suomalaisesta lukiosta. Päättötodistusta Eurooppa-koulusta ei saa, ellei suorita lukioluokkia hyväksytysti.
Koulujärjestelmä eroaa paljonkin suomalaisesta koulusta. Esimerkiksi matematiikassa oppilaat jaetaan pitkän ja lyhyen matematiikan ryhmiin jo S4 luokalla, joka vastaa Suomen yhdeksättä luokkaa. Alemmilla luokilla S1–S3 opetetaan Integrated Sciencea, joka koostuu biologian, kemian ja fysiikan opinnoista. Maantiede taas on alemmilla luokilla yhdistettynä historian opintoihin. S3 lähtien näitä aineita opiskellaan oppilaan L2 kielellä. Fysiikka, kemia ja biologia eriytyvät omiksi aineikseen S4 luokasta lähtien ja ne opiskellaan omalla äidinkielellä.
-Matematiikka opiskellaan omalla äidinkielellä lukion loppuun saakka. Kirjoituksissa on pakko suorittaa joko lyhyen tai pitkän matematiikan koe. Lukiotasolla matematiikassa opiskellaan enemmän vektoreita ja kompleksilukuja kuin Suomessa, mutta funktioiden käsittely ei mene yhtä syvälle kuin suomalaisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas voi valita myös Advanced math -kurssin ja fysiikassa laboratoriokurssin normaalikurssien lisäksi. Fysiikan opiskelu tapahtuu lukiossa omalla äidinkielellä tai vieraalla kielellä.
Oppilaat saattavat joutua opiskelemaan esim. tietotekniikkaa englanniksi, saksaksi tai ranskaksi jo luokalta S1 lähtien, mikäli oman maan kieliosasto on liian pieni opetusryhmän muodostamiseksi. Lukiotasolla eli S6–S7 luokilla vierailla kielillä opetettavien aineiden määrä yleensä kasvaa.
Harmonisoituja kokeita järjestetään muutamissa aineissa kuten esim. matematiikasta ja fysiikasta ja kemiasta S3 ja S5 vuosiluokkien lopussa. Kaikkien kieliosastojen oppilaat tekevät saman kokeen. Näin varmistetaan se, että kaikkien maiden oppilaat ovat oppineet kutakuinkin samat asiat.
Opetuskulttuureissa on eroja
Lahdenmäen poika asuu jo omillaan Suomessa, mutta tytär opiskeli samassa koulussa ja valmistui sieltä kaksi vuotta sitten ylioppilaaksi. Tytär kävi kansainvälistä koulua jo Suomessa, joten muutos Eurooppa-kouluun ei ollut niin suuri. Kulttuurieroja on silti.
-Kieltenopetus on koulussa erinomaista, koska se on hyvin kommunikatiivista ja yleensä opettaja puhuu opettamaansa kieltä äidinkielenään. Oppilaat myös ystävystyvät erimaalaisten oppilaiden kanssa. Jokaisella maalla on omat opetusmenetelmänsä ja vaikka kaikki opettajat ovat eurooppalaisia, voivat erot olla hyvinkin suuria. Esimerkiksi joillain mailla on tiukempi kuri ja perinteisemmät metodit, kun taas Suomen osasto käyttää enemmän digitaalisia opetusvälineitä ja opiskelukulttuuri on rennompi. Suomen kieliosaston oppilaat ovat koulun parhaimmasta päästä, sanoo Lahdenmäki.
-Lukion lopuksi oppilaat suorittavat EB -tutkinnon (European Baclalaureate). Tutkinnon suoritus on kaksiosainen. Syyslukukauden päätteeksi S7 luokkien oppilaat saavat alustavan arvosanan, joka on 50% lopullisesta arvosanasta. Tämä alustava arvosana koostuu esim. tuntiaktiivisuudesta, opettajan pitämistä välikokeista sekä pre-Baclalaureate tenteistä. Nämä preBAC kokeet ovat suunnitelleet oman koulun opettajat ja se käännetään kunkin kieliosaston kielelle, eli itse käännän matematiikan kokeen suomeksi.
Arvosanasta loput 50% saadaan kesäkuussa suoritettavista BAC-kokeista, jotka opettajan lisäksi tarkistaa ulkoiset tarkastajat. Tämänkin kokeen kysymykset ovat tehneet eri Eurooppa-koulujen opettajat, mutta opettajat eivät tiedä etukäteen, mitkä kysymykset kokeeseen on valittu, sillä valinnan tekee Eurooppa-koulujen BAC-toimikunta.
Ruokatunnilla tarjolla viiniä
Koulun arki eroaa monella tavalla suomalaisesta. Koulu alkaa syyskuun alussa ja päättyy vasta heinäkuun ensimmäisellä viikolla.
-Yksi merkittävä ero on myös se, että opettajan tai luokanvalvojien ei tarvitse huolehtia oppilaiden poissaoloista, vaan niitä selvittelevät luokkatason valvojat, jotka on palkattu hoitamaan eri maiden S1–S7 luokkien asioita. He ottavat tarvittaessa yhteyttä kotiin ja informoivat oppilaita ja vanhempia eri asioista, kertoo Lahdenmäki.
-Eri luokkatasojen ja oppiaineiden koepäivät päättää koulun hallinto, mutta opettaja voi pitää toki pienempiä kokeita muina aikoina.
Luxemburgin koulun Suomen osastolla työskentelee yhteensä kolme matemaattisten aineiden opettajaa. Muutaman vuoden välein opetusta tarkistetaan.
-Tähän liittyy paljon byrokratiaa ja lomakkeiden täyttämistä ja lisäksi rehtori ja opetushallituksen tarkastaja käyvät tunneilla katsomassa opetusta. Tarkastus on tehtävä, ennen kuin opettajan työsopimusta jatketaan. Maksimissaan opettaja voi jatkaa virassaan 9 vuotta, jonka jälkeen voi anoa 3 vuotta lisäaikaa. Koululla työskentelee myös ns. paikalta palkattuja opettajia esimerkiksi liikunnassa ja musiikissa.
Suuressa kansainvälisessä koulussa on myös paljon hyviä puolia.
-On mielenkiintoista tehdä yhteistyötä eri maista tulleiden opettajakollegoiden kanssa ja kuulla eri maiden opetusmenetelmistä ja materiaaleista.
Opettajanhuoneessa vietetään eri maiden juhlapäiviä, Luxemburgin entisen
suurherttuatar Charlotten syntymäpäivää juhlitaan tammikuussa.
Vuotta piristävät myös opettajainhuoneessa järjestettävät eri maiden juhlat, joissa pääsee maistelemaan herkkuja ja oppii maiden kulttuureista.
-Suomen osasto tarjoilee Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi esimerkiksi karjalanpiirakoita ja lohileipiä. Koristelemme tällöin opettajainhuoneen sinivalkoisin värein ja esitämme suomalaista musiikkia.
Oppilaat maksavat kouluruokansa itse. Isommat oppilaat saavat poistua koulun alueelta ruokailemaan lähialueen ravintoloihin. Opettajilla on oma ruokala ja lounaalla voi halutessaan nauttia lasin viiniä. Opettajilla ruokatunti kestää pari tuntia ja lounaspöydässä rupatellaan ilman kiirettä. Aurinkoisena päivänä voi siirtyä ulkoterassille ruokailemaan.
-Luxemburgissa on kaksi Eurooppa-koulua, I ja II. Omassa koulussani on noin 3000 oppilasta. Turvallisuussyistä koulun aluetta vartioi vartiointiliike. He valvovat myös, että oppilaat eivät lähde kotiin ennen lukujärjestykseen merkittyä viimeistä tuntia ja pitävät yllä järjestystä käytävillä.
Koko loppulukukausi etänä
Luxemburgin Eurooppa-koulu päätti siirtyä koronan vuoksi etäopetukseen maaliskuun puolivälissä ja lopulta päätettiin opettaa etänä lukuvuoden loppuun eli 3.7. saakka. Koulun suosituksena on ollut pitää yksi online-tunti/oppiaine viikossa.
Lahdenmäen mukaan etäopetus on sujunut hyvin.
-Matematiikan opetukseen löytyy paljon suomalaisia hyviä sovelluksia ja kirjatkin löytyvät digitaalisessa muodossa. Etätunnin aikana on vaikea havaita, kuka ymmärsi asian, mutta kun oppilaat lähettävät tehdyistä tehtävistä kuvan, on helppo nähdä, mitkä asiat ovat vaikeimpia ja kerrata ne seuraavalla tunnilla. BAC-koe päätettiin peruuttaa tältä keväältä ja arvosana annetaan nyt preBAC-kokeen perusteella ja tavallisiin kokeisiin ja aktiivisuuteen perustuen.
-Alempienkin luokkien kokeet keväältä peruttiin ja kaikki oppilaat saavat jatkaa ylemmille luokille syksyllä. Suomalaiset opettajat ovat selvinneet online-opetuksesta hyvin, sillä olemme tottuneet käyttämään sähköistä oppimateriaaleja ja menetelmiä. Suurin osa oppilaista on myös selvinnyt etäopetuksessa hyvin. Sekä opettajat että oppilaat ovat oppineet uusia opetus- ja oppimismenetelmiä ja näitä uusia ideoita aion itse käyttää jatkossa normaaliopetuksessakin.
Korona vaikutti tietysti myös muuhun arkeen.
-Luxemburgin ja Saksan raja sulkeutui joksikin aikaa ja rajalle syntyi tuntien jonot, kun rajavartijat tarkistivat työlupapapereita. Itse muutin vuosi sitten Luxemburgista Saksan puolelle, mutta etäopetuksen vuoksi minun ei ole tarvinnut rajaa ylittääkään. Monet Luxemburgissa työskentelevät asuvat Saksassa, Ranskassa tai Belgiassa ja ylittävät rajat päivittäin. Moni heistä siirtyikin ainakin osaksi viikkoa etätöihin ruuhkia ja kontakteja välttääkseen. Maskit ovat pakollisia sakon uhalla ja siksi kaikki käyttävät niitä.
-Asuin kolme vuotta ensin Luxemburgin kaupungissa ja se onkin kaunis ja viehättävä ja hyvin kansainvälinen pikkukaupunki. Kaupungilla kävellessä voi kuulla monia eri kieliä. Asumiskustannukset Luxemburgissa ovat kuitenkin hyvin korkeat, joten olenkin viihtynyt nyt pari vuotta rajan takana saksalaisessa maalaiskylässä.
Millaista on ollut sopeutua uuteen kulttuuriin ja työpaikkaan Euroopassa?
-Sopeutuminen uuteen koulujärjestelmään oli työlästä ja etenkin ensimmäinen vuosi oli rankka. Valmista opetusmateriaalia ei ollut, joten työpäivät venyivät pitkiksi ja yöunet jäivät vähäisiksi. Kaikesta kuitenkin selviää ja työstä pääsee nauttimaan, kun työrutiinit alkavat sujua. Suomalaiset oppilaat ovat ahkeria ja kohteliaita ja kollegoiden kanssa on mukava työilmapiiri. Lisäksi viihdyn suunnattomasti keskieurooppalaisessa ympäristössä, jossa ihmiset ovat sosiaalisia, ruoka on hyvää ja kesäisiä kelejä jatkuu puolet vuodesta. Joten jos nyt saisin päättää, hakisin paikkaa uudestaan.
-Minulla on vielä muutama vuosi työkomennusta jäljellä. Tarkkoja suunnitelmia jatkosta ei vielä ole. Riippuu minun ja miehen työtilanteesta, minnepäin maailmaa tämän jälkeen päädymme.
Tällä hetkellä pariskuntaa työllistää kaksi koiraa ja kissa sekä vanhan kivitalon ja pihapiirin kunnostus Saksan maaseudulla. Suomessa käydään kerran pari vuodessa, joko Euroopan läpi autoillen tai lentäen. •
Teksti: Suvi Lahdenmäki Kuvat: Satu Lahdenmäen arkisto
Mikä Eurooppa-koulu?
Eurooppa-koulut ovat EU:n jäsenvaltioiden yhteisesti hallinnoimia kouluja, jotka on tarkoitettu esimerkiksi EU-virkamiesten lapsille. Eurooppa-koulut ovat osa julkista koulutusjärjestelmää, ja niissä on mahdollista opiskella esiopetuksesta lukioon saakka. Oppilaat aloittavat alakoulun ensimmäisen luokan kuusivuotiaina. Lukion päätteeksi oppilaat suorittavat eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (European Baccalaureate).
Eurooppa-koulujen opetus on organisoitu kieliosastoihin. Kaikissa kouluissa on englannin-, ranskan- ja saksankielinen kieliosasto, muiden kieliosastojen määrä vaihtelee kouluittain. Suomenkieliset kieliosastot toimivat Bryssel II -koulussa ja Luxemburg I -koulussa. Opetushallitus vastaa opettajien lähettämisestä Eurooppa-kouluihin ja suomalaisia lähetettyjä työntekijöitä on noin 30. Lähetetyn opettajan työsuhde kestää pääsääntöisesti yhdeksän vuotta. •
Eurooppa-koulun valmistujaisjuhlia vietettiin kesällä 2018 Villeroy & Boch -keramiikkasuvun entisellä kartanolinnalla. Kuva: Jukka Hurjanen.
Ylioppilasjuhlat luxemburilaisittain
Osallistuin pari vuotta sitten siskontytön ylioppilasjuhliin Luxemburgissa. Juhlat olivatkin melko eri tyyppiset kuin meillä. Ne pidettiin heinäkuussa (koulu päättyy siellä heinäkuun alussa), joten lämmintä riitti. Pääjuhla oli juhlavassa Philharmonie-konserttitalossa Avenue John F. Kennedyn varrella. Eurooppa-koulun tilaisuudesta kun oli kysymys, piti juhlapuheen EU-hallinnon edustaja.
Eniten juhla erosi suomalaisesta värikkyydessään ja eloisuudessa. Kun oppilaat hakivat todistuksensa, jokaiselle taputettiin, vihellettiin ja hurrattiin villisti. Ainoastaan suomalais- ja ruotsalaisylioppilaat saivat oman perinteensä mukaan lakin, muut vain todistuksen.
Tilaisuuden jälkeen jokainen luokka vieraineen siirtyi omiin vapaamuotoisiin grillijuhliin, siskontytön luokka paikallisen ravintolan terassille ja puutarhaan syömään ja seurustelemaan.
Juhlat eivät loppuneet siihen. Seuraavana päivänä ylioppilaat vieraineen oli kutsuttu juhlaan Villeroy & Boch -keramiikkasuvun entiselle kartanolinnalle Château de Septfontaines. Puitteet olivat hulppeat. Pihaan ja puutarhaan oli pystytetty tarjoilupöydät grilliherkkuineen, viineineen ja muine juomineen. Kartanon edessä soitti koulun orkesteri jazzia. Illan pimetessä vieraat häädettiin ulos ja ylioppilaat jatkoivat juhlintaa tanssien.
Kaiken kaikkiaan juhlat olivat puitteeltaan upeat ja hienostuneet, mutta samaan aikaa hauskat ja iloiset ja lämmintä ja aurinkoa riitti. Ikimuistoinen kokemus niin vieraille kuin valmistuneillekin. •
Suvi Lahdenmäki