Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2025
      • Lehti 1-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset
Puheenjohtaja

Askelmerkit osaamisen vahvistamiseen kartoitettiin seminaarisarjassa

Posted on 28.6.202423.2.2025

Matematiikan ja luonnontieteiden kouluissa saavutettavan oppimistason heikenty­misen tuoma huoli tutkimuksen ja talouden toimikyvyn säilymisestä johti koulu­opetuksen seminaarisarjan käynnistämiseen syksyllä 2022. Seminaarisarja ajettiin innostuneesti läpi yhdeksän kuukauden aikana ja tulosten arviointi tuotti jo puolentoista vuoden kuluttua sarjan aloituksesta monipuolisia suosituksia sisältävän kirjan.

Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset (MAL) nosti ajatuksen kaikissa kouluvaiheissa tarvittavasta juurihoidosta. Matemaattisten aineiden opettajien mukaantulo mahdollisti vuorovaikutteisen seminaarisarjan. LUMA-keskus Suomen kautta kehitystyö sai yhteiskunnallisen ulottuvuuden. Yrityksiä ja yritysten organisaatioita saatiin merkittävästi mukaan rahoitukseen. Paneelikeskusteluihin ja seminaariesityksiin tuli mukaan myös Opetus- ja kulttuuriministeriö, Euroopan koulutussäätiö ja Kouluhallitus sekä TEK ja OAJ. Yliopistojen vahvistuva osallistuminen luo pohjaa jatkokehitykselle.

Oppimisen kerroksittainen rakentuminen on keskeisintä. Alun perin tavoitteena oli seminaarisarja matemaattisten aineiden kouluopetukseen. Kaikkien koulu­asteiden yhteisvaikutusten selvittämiseksi ensimmäisen tuotantokauden seminaareissa painotettiin matematiikkaa. Luonnontieteet olivat mukana matematiikan soveltamisen kannalta. Yhteinen ponnistus tarvittiin ensimmäisenä juuri matematiikassa. Onnistunut ajoitus toi tärkeitä aineksia valtakunnalliseen keskusteluun. Eri kouluvaiheet on käyty peräkkäisesti läpi matematiikan kannalta.

Toinen tuotantokausi tuo painotuksen takaisin matemaattis-­luonnontieteelliseen kokonaisuuteen. Matematiikka on luonnontieteiden yhteinen kieli ja kehitetyt askelmerkit sopivat myös luonnontieteisiin ja tietojenkäsittelytieteeseen. Nyt lähdetään yliopistojen ja työelämän vaatimuksista ja palataan vaihe vaiheelta takaisinpäin ­kysyen mihin pitäisi päästä ja mitä siihen vaaditaan. Eri kouluvaiheissa on toimittava rinnakkaisesti. Lukioiden ja yliopistojen yhteistyö täydennettynä ammattikorkea­koulun kanavilla on keskeistä osaamisen varmistamisessa.

Kirjan nimellä ”Härkää sarvista – matematiikan osaaminen nousuun” koros­tetaan, ettei ole kysymyksessä uuden peruskoulun ja lukion rakentamisesta vaan koulujen valmentamisesta kohtaamaan matematiikan, luonnontieteiden ja tietojen­käsittelyn kasvava tarve. Nykyinen koulurakenne toimii myös muuttuvassa toiminta­ympäristössä, kun huolehditaan oppimista haittaavien tekijöiden poistami­sesta, uusien opetusratkaisujen käyttämisestä sekä oppimis- ja tiedonhankinta­valmiuksien tukemisesta.

Koulutus on tärkein investointi. Suomen kilpailukyky perustuu ennen kaikkea osaamiseen. Kouluopetus luo pohjan ja muuttuva toimintaympäristö vaatii lisäksi täydennys- ja uudelleenkoulutusta. Kaikkeen tähän tarvitaan yhteistyötä ja resursseja.

• Esko Juuso

Uusimmat

  • Matematiikka ja luonnontieteet tuovat joustavuutta energiankäyttöön
  • Aivojen hoitoa
  • Missä määrin tekoälyä voi ymmärtää?
  • Kvanttitietokoneiden ja tavallisten tietokoneiden yhteispeli
  • Flogistonin viimeiset liekit

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2025 | WordPress Theme by Superbthemes.com