Suomea sanotaan yhdistyksen maaksi. Erilaisia järjestöjä ja yhdistyksiä on paljon, ja niillä on ollut tärkeä merkitys osana kansalaisyhteiskuntaa aina 1800-luvulta lähtien. Järjestötoiminta syntyi jo muinaisessa Roomassa, kun vapaat käsityöläiset alkoivat pitää yhtä. Sen jälkeen tuli muita ammattiseuroja sekä aatteellisia ja taloudellisia yhdistyksiä. 1700-luku oli erilaisten salaseurojen aikaa.
Vanhin edelleen toimiva yhdistys Suomessa on musiikkikulttuurin edistämiseen keskittyvä Turun soitannollinen seura, joka on perustettu 1790. Toiseksi vanhin on 1831 perustettu Suomalaisen kirjallisuuden seura. Vanhimpiin kuuluu myös Suomen Tiedeseura, joka perustettiin keisari Nikolai I:n luvalla keväällä 1838. Perustajina oli 15 tiedemiestä, joista aktiivisimmat olivat fyysikko ja seuran ensimmäinen puheenjohtaja Gustaf Gabriel Hällström, sekä matemaatikko ja ensimmäinen sihteeri Nathanael Gerhard af Schultén. Vanhin opiskelijajärjestö on 1853 alkunsa saanut Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys.
Yhdistysten kirjo on valtava. Suomessa on niin maatalousyhdistyksiä, urheiluseuroja kuin matkailujärjestöjä. Yhdistysten jäsenmäärät vaihtelevat suuresti. Suurin nuorisoyhdistys on Partio, jossa on peräti yli 60 000 jäsentä. Nykyisessä helpomman tiedonvälityksen ja someryhmien maailmassa yhdistysten merkitys on ehkä vähentynyt, mutta siltikin maassa toimii yli satatuhatta yhdistystä.
Tässä MAL-lehden sähköisessä numerossa esitellään yksi näistä yhdistyksistä, 105-vuotias Vaasan Teknillinen seura. Onnittelut hienosta merkkipaalusta! Yhdistys- ja järjestötoiminta vaatii aina ne aktiiviset, jotka jaksavat ajaa yhteistä asiaa ja pyörittää toimintaa. Ilman heitä ei yhdistyksiä olisi. Taputtakaa siis itseänne selkään ja onnitelkaa hyvästä työstä, kaikki yhdistysaktiivit!
Lehdessä kerrotaan myös sairaalafyysikon työstä ja niin kutsutusta Salmisaaren yliopistosta eli Kaapelitehtaan laskentaosastosta. Kirja- ja elokuva-asiaa on tarjolla myös. MAL-lehti uudistuu: Tästä numerosta lähtien tarjolla on myös blogien tapaan tehty versio, joka on aiempaa esitystapaa ketterämpi etenkin mobiililaitteilta luettaessa.
Hyviä kevättalvisia lukuhetkiä!
• Suvi Lahdenmäki