Muuttunut turvallisuusympäristö ja talouden säästö- ja investointitarpeet vaikuttavat merkittävästi energiajärjestelmän mahdollisuuksiin huolehtia jatkuvasti energiantarpeesta. Vuodet ovat erilaisia, mutta Suomen leveysasteilla kesän ja talven väliset erot vaativat monipuolisia energiaratkaisuja. Vihreää sähköä tuotetaan jo ylimäärin kesällä, mutta se ei riitä talven pakkasilla. Akut ja pumppuvoimalat tuovat säätövoimaa vaihteluihin, mutta vuodenaikojen välisten erojen hallintaan tarvitaan enemmän. Talven pakkasjaksot ovatkin vaikeimpia, koska tuulivoima on silloin vähäistä ja ajoittain jopa olematonta. Sähkömarkkinat toimivat varoituksena pörssisähkön rajun hintavaihtelun kautta. Sähköä voidaan kyllä säästää ja varastokapasiteettikin on kasvussa. Sähköautoihin ja vedyn tuottamiseen tarvitaan lisää sähköä, joten myös kaikenlainen siirtotarve on kasvamassa.
Ilmastonmuutos ei tarkoita tasaista lämpenemistä vaan yhä voimakkaampaa vaihtelua. Joustavuuden tarve ei helpota. Ydinvoimaloiden lisärakentamisella voitaisiin hoitaa talviolosuhteet, mutta saataisiin kesäajalle turhan suuri kapasiteetti. Varastointi lämpönä on välttämätöntä ja siihen olisi järkevää liittää myös aurinko- ja geotermistä lämpöä. Pienydinvoimaloita joutuu vielä odottelemaan. Vihreästä sähköstäkin seuraa haittoja luonnolle: aurinkopaneelit, tuulivoimalat ja siirtolinjat vievät metsää pois muusta käytöstä ja heikentävät ratkaisuja hiilen kiertokulun varmistamiseen. Biopohjaisissa ratkaisuissa hiili ei ole fossiilista ja synteettisten polttoaineiden kautta hiiltä voidaan palauttaa kiertoon. CHP-tuotanto on tässä hyödyllinen. Vety on energiavarasto, mutta sen keskeisimmät käyttökohteet tuotantoprosessien sisällä. Lähellä sähkön tuotantopaikkoja vedylle on kyllä käyttöä osana kokonaisuutta. Maa- ja metsätalous toimii monella tavalla hajautetussa energiantuotannossa, joten se on paljon enemmän kuin hiilivarasto. Tämä kokonaisuus vaatii erilaisten vuorovaikutusten syvällisempää analysointia.
Turvallisuus vaatii toimivia ratkaisuja kaikkiin olosuhteisiin. Resilienssi toteutuu käyttämällä erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja hajautetusti paikallisten mahdollisuuksien mukaan. Uusien ratkaisujen tulee toimia yhdessä aikaisempien ratkaisujen kanssa. Kaiken nopea muuttaminen ei ole mahdollista – ei myöskään tarpeellista. Matematiikkaa ja luonnontieteitä tarvitaan keskeisesti ratkaisujen kehittämisessä, jossa avautuu koko ajan uusia mahdollisuuksia. Martti Annanmäki pyrki koko ikänsä edistämään tätä.
• Esko Juuso