Matematiikan ja luonnontieteiden kouluissa saavutettavan oppimistason heikentyminen on johtanut kasvavaan huoleen tutkimuksen ja talouden toimikyvyn säilymisestä. Joulukuussa 2023 julkistettu PISA-tulosten odotettu romahtaminen nosti ongelmat yhä voimakkaammin julkiseen keskusteluun. Ratkaisujen pohtiminen oli jo käynnissä kouluopetuksen valtakunnallisessa seminaarisarjassa, joka esitti opetuksen kaikille tasoille juurihoitoa. Suomen energiajärjestelmän ongelmat maamme välttämättömän energiantarpeen huolehtijana ovat myös korostuneet alkuvuoden aikana. Sekään…
Category: Toimitus
Tieteen puolella
Tätä kirjoittaessa on menossa presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Kilvasta on tulossa galluppien perusteella tiukka. Tällä kertaa ei ole tullut seuratuksi juurikaan tenttejä (koska oma ehdokas on jo selvillä) ja mietinkin, miten paljon niissä on kysytty tieteen ja opiskelun merkityksestä. Tässä lehdessä julkaistussa juhlapuheessa Arto Maaninen tuo esiin sen, miten yritysten tuki tieteelle on vähentynyt. Tiede ja…
Hiilineutraalius vai hiilen kiertokulun varmistaminen
Kaikki pyrkivät nykyään hiilineutraaliuteen. Mitä se tarkoittaa? Hiili on yleinen epäorgaaninen alkuaine, jota esiintyy kaikkialla, missä on elämää ja orgaanisia yhdisteitä. Hiilen kiertokulku on eräs elämälle keskeinen osa luonnon kiertokulkua. Monet tärkeät orgaaniset yhdisteet koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Hiili ei sinänsä ole fossiilinen – ainoastaan siitä osasta, joka on varastoitunut maaperään miljoonia vuosia sitten,…
Hupailusta hyödyntämiseen
Hämmästys, hupailu, huoli ja hyödyntäminen. Tässä neljä eri vaihetta, jotka ihminen käy läpi tutustuessaan tekoälyyn. Tämän kaiken opin, kun osallistuin työpaikalla koulutukseen, jossa aiheena oli tekoälyn hyödyntäminen työssä. Ensin tulee hämmästys siitä, miten nopeasti ja taitavasti tekoäly vastaa mihin tahansa kysymykseen. Voit antaa esimerkiksi tehtäväksi kirjoittaa lyhyt elokuvakäsikirjoitus, joka sijoittuu tiettyyn paikkaan. Menee n. 15…
Matematiikan ja luonnontieteiden kasvava tarve monitahoisissa ongelmakokonaisuuksissa
Vihreän siirtymän edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on noussut voimakkaasti esille päästötön sähkö, joka esitettään avaimena hyvin moneen asiaan, myös vetytalouden rakentamiseen. Yhteensovittamisen tarve korostuu energiajärjestelmissä. Teollisuusneuvos Timo Ritonummi käsitteli tätä aihepiiriä hyvin monipuolisesti MALin vuosikokouksen esitelmässä. Eri alueiden sääolosuhteisiin ja tuotantomahdollisuuksiin mukautumiseen on runsaasti erilaisia ratkaisuja ja käytännössä joudutaan käyttämää monien ratkaisujen yhdistelmiä. Kestävässä kehityksessä…
Opettamisen esteet
Tässä lehdessä on paljon painavaa asiaa niin kestävästä kehityksestä kuin opetuksestakin. Miten säilytetään hyvät oppimistulokset ja innostetaan nuoria luonnontieteiden ja matematiikan pariin (jotta meillä tulevaisuudessakin on ihmisiä, jotka ratkaisevat mm. kestävän kehityksen ongelmia)? Siinäpä kysymys. Helsingin Sanomissa oli toukokuussa laaja artikkeli, jossa oli haastateltu opettajia siitä, mitkä asiat aiheuttavat heille työssään eniten päänvaivaa. Eräs iso…
Kouluopetukseen tarvitaan juurihoitoa
Yliopistoissa ja yrityksissä on esille noussut huoli matematiikan ja luonnontieteiden kouluissa saavutettavan oppimistason heikentymisestä. Ongelma näkyy jo kauttaaltaan opetuksessa: PISA-tulokset ovat romahtaneet; varhaisnuoret eivät kiinnostu matemaattisista aineista: pitkäjännitteinen ajattelutyö ei innosta; lukiolaiset kokevat matemaattiset aineet haastaviksi; korkeakouluissa aloittavilla on suuria puutteita; alan opettajien aloituspaikat eivät täyty; yliopistoissa joudutaan antamaan tukiopetusta riittävän aloitustason saavuttamiseksi. Osaajista on…
Tekoäly tenhoaa
Tekoäly on nyt tullut ryminällä someen. Suosituinta sen käyttö taitaa tällä hetkellä olla TikTokissa, jossa sitä on hyödynnetty jo jonkin aikaa. Suosittua on ollut mm. esittää tekoälylle tehtäviä tai kysymyksiä, ja se tekee aiheesta kuvan. Tehtävät voivat olla sellaisia kuin ”näytä viimeinen ihminen maailmassa” (ja kuva esittää todennäköisesti apokalyptista maailmaa, jossa rähjääntynyt viimeinen ihminen seisoo…
Energiajärjestelmien monipuolisuus on avain talouden toimivuuteen
Talouden puolustaminen vaatii reaalitalouden vaatimusten ja rajoitusten tunnustamista ja siinä energiajärjestelmät ovat yhä selvemmin keskeisinä haasteina. Ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä vaadittavalla uusiutuvalla sähköistämisellä ja vetytaloudella on monia myönteisiä mahdollisuuksia. Uuden ydinvoimalan käynnistyminen helpotti tilannetta teollisuuden ja sähkön tasaisesti muuttuvan peruskuorman kannalta, mutta energiajärjestelmän kokonaisuus säilyy ongelmallisena. Aurinko- ja tuulivoiman tuottamiseen sisältyvän voimakkaan vaihtelun kompensoinnin tarvitsemaa säätövoimaa…
Todennäköinen vai toivottava tulevaisuus?
Olin vastikään tilaisuudessa, jossa kerrottiin nuorille tehdyn kyselyn tuloksista. Nuorilta kysyttiin mm. mitkä asiat askarruttavat eniten. Sodan ja ilmastomuutoksen rinnalle nousivat arvosanat. Haaveista kysyttäessä toistui sama: arvosanojen nosto ja kokeissa pärjääminen. Sen sijaan unelmointia ja haaveilu jostain kaukaisemmasta tai itseä kiinnostavasta tuntui nuorista vieraalta. Ja miksi? Koska tulevaisuutta ei nähty valoisana tai sitä ei nähty…
Monipuolisilla energiaratkaisuilla varmistetaan kestävä kehitys
Energiajärjestelmät ovat yhä selvemmin taloudellisen toiminnan keskeisinä haasteina. Kestävän kehityksen nimissä vaadittavasta sähköistämisestä on tullut riski. Hintojen vaihtelu räjähti talven aikana ja sähkömarkkinoiden rauhattomuudelle ei näy loppua. Uuden ydinvoimalan käynnistyminen helpotti tilannetta teollisuuden kannalta, mutta toisen uuden rakentamisen siirtyminen hamaan tulevaisuuteen pitää energiajärjestelmän perustason yhä vieläkin ongelmallisena. Aurinko- ja tuulivoiman tuottamiseen väistämättä sisältyvä voimakas vaihtelu…
Uusi luku historiaan
1986 Tsernobyl1994 Estonia2020 Koronapandemia 2022 Ukrainan sota Kirjoihin on kirjoitettu uusi merkkipaalu. Luku, joka erottaa entisen uudesta ajasta. Luku, jossa maailma muuttui peruuttamattomasti. Historian suuret hetket tapahtuvat yllättäen. Vielä tammikuun alussa ajateltiin, että mennään kohti hyvää: korona alkaa hellittää ja palataan normaaliin. Yhtenä aamuna kaikki oli toisin. Vuosi 2022 tullaan tästä lähin muistamaan kuvina hajalle…