Vihreän siirtymän edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on noussut voimakkaasti esille päästötön sähkö, joka esitettään avaimena hyvin moneen asiaan, myös vetytalouden rakentamiseen. Yhteensovittamisen tarve korostuu energiajärjestelmissä. Teollisuusneuvos Timo Ritonummi käsitteli tätä aihepiiriä hyvin monipuolisesti MALin vuosikokouksen esitelmässä. Eri alueiden sääolosuhteisiin ja tuotantomahdollisuuksiin mukautumiseen on runsaasti erilaisia ratkaisuja ja käytännössä joudutaan käyttämää monien ratkaisujen yhdistelmiä.
Kestävässä kehityksessä tarvitaan monien asioiden yhteensovittamista, joten avointa vaihtoehtojen vertailua ja valintaa – ei kieltoja ja kaavamaisia ohjeita! Kaikissa ratkaisuissa on sekä etuja että haittoja. Hiilinielujen toiminta ja biotalous liittyvät toisiinsa. Biotalous tuo uusia tuotteita, joten maa- ja metsätaloutta tulee käsitellä yhä enemmän ratkaisujen tuottajana – ei ongelmana. Skaala laajentuu sekä yhteiskunnan että yksilöiden tasolla. Hyvinvointialueilla tarvitaan kipeästi ennaltaehkäisyä, jossa korostuu tasapainoinen ravinto, liikunta ja palautuminen sekä poikkeamien tunnistaminen. Elinkaarianalyysi tuo paremman käsityksen muutosten etenemisen mahdollisuuksista. Mukana tarvitaan kasvihuonekaasujen päästöjen laskentaa ja tekoälypohjaisia terveysasioiden kehittämisympäristöjä ratkaisujen kehittämisessä.
Matemaattis-luonnontieteellinen ajattelu on tämän kehitystyön ytimessä. Kaikki kielet tarvitsevat omaa käsitteistöä pitääkseen ajatusmaailmansa olennaisena osana tieteellistä ajattelua. Suomen tilanteen tukemiseksi MAL antoi keväällä 2023 kustantaja ja suomentaja Kimmo Pietiläiselle elämäntyöpalkinnon suomenkielisen tietokirjallisuuden edistäjänä, suomen kielen uudistajana ja yleissivistyksen kartuttajana. Matematiikkaa ja luonnontieteitä tarvitaan keskeisesti teknologisten ratkaisujen kehittämisessä erityisesti muutostilanteissa. Osaajien koulutuksen varmistamiseen tarvitaan puolestaan koulutusjärjestelmän eri vaiheiden tasapainoinen toiminta.
MAL päätti syksyllä 2022 aloittaa yhteistyössä Matemaattisten aineiden opettajien liiton (MAOL) kanssa seminaarisarjan matemaattis-luonnontieteellisten aineiden kouluopetuksen kehittämisestä. Sarjassa käydään läpi koulutuksen vaiheet juuriopetuksen kautta. Kiinnostuksen herättäminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa. Yläkoulussa haasteena on motivaation säilyttäminen, kun opetettava aineisto kasvaa. Luonnontieteiden vahva mukaantulo ja tietoteknisten taitojen vahvistaminen voidaan tuoda esille matematiikan käyttökelpoisuuden osoituksena. Ammatillinen koulutus täydentää tätä ja lukio jatkaa tavoitteenaan tuoda valmiuksia ymmärtää, soveltaa ja tuottaa sekä arvioida matemaattisesti esitettyä tietoa itsenäisellä työskennellyllä kohti korkeakouluopiskelua ja valmiutta täydennyskoulutukseen.
• Esko Juuso