Antti Lauri haastatteli Airmodus Oy:n toimitusjohtajaa FM Joonas Vanhasta, joka lähti mukaan yritystoimintaan kesken väitöskirjan teon. Yritystoimintaan Joonaksella ei ollut erityistä perhe- tai muuta taustaa, yrittäjiä ei lähisuvusta edes löydy. Yrittäjyyteen Joonas päätyi olemalla mukana perustutkimuksessa, josta yllättäen poikikin bisnesidea, sekä tapaamalla oikeat liikekumppanit oikeaan aikaan.
Kuten monet muutkin, Joonas Vanhanen, 29, (kuvassa) aloitti fysiikan opinnot sattumalta – lukiossa fysiikka oli ollut mieluinen oppiaine, ja fysiikkaa oli helppo päästä opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Varsinainen unelma-ammatti se ei kuitenkaan ollut.
Pari ensimmäistä opiskeluvuotta olivat tuskaisia, koska opintojen tarkoitus ja mahdolliset uravaihtoehdot eivät oikein avautuneet. Käännekohta tapahtui, kun Joonas pääsi Ilmatieteen laitokselle kesätöihin Heikki Lihavaisen tutkimusryhmään. Ilmatieteen laitoksella syntyi myös pro gradu -tutkielma, jossa Joonas kehitti laitteiston nesteiden pintajännityksen mittaamiseen. Laitteella saatuja mittaustuloksia hyödynnettiin numeeristen mallien parametrien määrittämisessä, mikä oli kiinnostavaa ja antoi työlle tarkoituksen. Joonas toteaakin: “Mittaus pelkästään mittaamisen takia ei ole mielenkiintoista, hommalla täytyy olla jokin tarkoitus”.
Pro gradu -tutkielman valmistuttua Joonas päätyi Helsingin yliopiston fysiikan laitokselle ilmakehätieteiden osastolle siviilipalvelukseen. Osastolla ymmärrettiin Joonaksen taidot, ja siviilipalveluksen jälkeen hän pääsikin tutkijaksi ja väitöskirjantekijäksi akatemiaprofessori Markku Kulmalan ohjaukseen.
Yrityskuviot tulivat Joonaksen elämään parin vuoden tutkijanuran jälkeen. Ensin hän oli mukana aloittamassa Helsinki Aerosol Consulting (HELAC) -konsulttiyritystä, joka perustettiin vastaamaan erilaisiin konsultointitehtäviin, joita yliopiston aerosoli- eli pienhiukkastutkijoilta pyydettiin, mutta jotka eivät luonteeltaan kuulu yliopistotutkimuksen piiriin. HELACin kohtalonkysymykseksi muodostui kuitenkin sitoutuneen asiantuntijatiimin rakentamisen vaikeus. Alansa osaavilla aerosolitutkijoilla on jo perustutkimuksen piirissä enemmän kuin tarpeeksi mielenkiintoisia tutkimusaiheita. Joonas toteaakin: “HELAC olisi työllistänyt helposti 2-3 asiantuntijaa, mutta riittävän kiinnostuneita tekijöitä ei ollut.”
Airmodus Oy perustettiin tammikuussa 2010. Idea yrityksen perustamiselle lähti siitä, että Helsingin yliopiston aerosolilaboratoriossa onnistuttiin kehittämään mittalaite, jolla pystyttiin mittaamaan pienempiä hiukkasia kuin millään muulla laitteella. Tutkijakollegat eri puolilla maailmaa olivat niin innostuneita, että alkumarkkina syntyi helposti. Taustalla ei ollut varsinaisia markkinatutkimuksia. Airmoduksen bisnesidea on aerosolimittalaitteiden myynti ja kehittäminen. Airmoduksessa keskitytään pienimpiin hiukkasiin ja hankalasti mitattaviin kemiallisiin yhdisteisiin. Massaspektrometria on uusin aluevaltaus. Airmoduksen päätuote on PSM (Particle Size Magnifier), jonka avulla pystytään mittaamaan pienempiä aerosolihiukkasia kuin kilpailijoiden laitteilla. Pienhiukkasmittausten tulevaisuuden suuntauksista Joonas toteaa: “Moottorien päästöjen eurostandardien mittaukset tulevat olemaan tärkeitä, ja meillä onkin käynnistymässä pilottihanke autoteollisuuden kanssa.”
Joonas on toiminut alusta saakka Airmoduksen toimitusjohtajana. Työntekijöitä on tällä hetkellä vajaat kymmenen. Toisaalta yrityksen kehitys on vastannut odotuksia – toisaalta yllätyksiäkin on matkalla ollut. Joonas olisi toivonut jyrkempää kasvukäyrää – yrittäjä ei saa koskaan olla täysin tyytyväinen. Aloittaessa Joonaksella oli naiivi kuva teknologian tuotteistamisesta. Tosiasiassa aikaa keksinnöstä tuotteeksi menee paljon, ja reitti on kivikkoinen ja kallis.
Airmodus on ollut Joonakselle optimaalinen tapa yhdistää tieteen tekeminen ja bisnes. Airmoduksen työt ovat hyvin tutkimusintensiivisiä. Joonaksenjohdolla kehitetyillä mittauslaitteilla tehtyjä tuloksia on julkaistu mm. arvostetuissa Science ja Nature -lehdissä. Perustutkimuksen parista tutkimusintensiiviseen liiketoimintaan halajavia Joonas kuitenkin toppuuttelee: “Liiketoimintaan siirtyessä porukan pitää päästä irti tutkimusmaailmasta nopeasti. Liiketoiminnassa on kyse siitä, mitä asiakas tarvitsee ja kuinka hyvin kysyntään pystytään vastaamaan. Tutkimuksen kautta voidaan saada ratkaisuja, mutta itse liiketoiminnan pyörittäminen on hyvin erilaista ja vaatii henkilöitä, jotka eivät ole liian kiinni tutkimusmaailmassa.” Yritystoiminnan aloittaminen tutkimuspohjalta saattaa aiheuttaa hankalia tilanteita, koska firma haluaa palkata tutkijajoukosta mahdollisimman päteviä ihmisiä kehittämään uusia tuotteita.
Airmoduksen tapauksessa suurilta vastakkainasetteluilta on kuitenkin vältytty. Asian voi nähdä niinkin, että yhteiskunnassa on painetta saada enemmän väitelleitä tutkijoita yritysmaailmaan ja tämä on luonteva tapa vastata paineeseen.
Pohdittaessa perustutkimuksen ja yritystoiminnan eroja ja yhtäläisyyksiä Joonas toteaa, että samaa on ongelmanratkaisu. Suurimpana erona taas on se, että tutkimuspuolella on vapausasteita paljon enemmän. Toimitusjohtajana joutuu toisaalta toppuuttelemaan luovaa hulluutta, toisaalta pienyrityksen johtaminen sisältää paljon epämieluisia tehtäviä, kuten todella tylsää kassavirran hallintaa sekä rahoitushakemusten tekoa. Luovaan kehitystyöhön jää toimitusjohtajalta huomattavan vähän aikaa. Toimitusjohtaja vastaa myös muidenkin kuin itsensä työllistämisestä. Lisäksi työntekijöitä joutuu johtamaan, Joonaksen tapauksessa ilman johtajuuteen valmentavaa koulutusta. Joonas toteaa, että tutkimuspuolellakin johtajuus toki tulee mukaan jossain vaiheessa, mutta yleensä myöhemmin tai hitaammin. Yliopiston antamista valmiuksista Joonas toteaa: ” Yliopistokoulutuksessa ei valmisteta johtajuuteen, mikä on valitettavaa.”
Yrittäjyyttä uravaihtoehtonaan pohtivia tutkijoita Joonas patistaa pohtimaan onko kukaan valmis maksamaan ajatellusta tuotteesta. Tutkimuksessa on nimittäin usein vähän ylimalkainen kuva siitä, mitä ihmiset tarvitsevat ja mistä ovat valmiita maksamaan. Jos tarpeen pystyy perustelemaan, pohja on vahva. Toisaalta taas, jos on sellainen tunne, että haluaa rakentaa jotain omannäköistä, yrittäjyys on hyvä tapa tehdä sitä – silloin saa tehdä sellaisen yrityksen ja toimintamallin kuten haluaa. On muistettava, että vastuu on kuitenkin aina mukana: yritystä perustettaessa pitää olla varma, että pystyy vastuun kantamaan. Vastuuta on monenlaista: vastuu työntekijöistä, vastuu asiakkaille (“asiakas on aina oikeassa”): täytyy olla valmis muuttamaan toimintaa ja ratkaisemaan ongelmat asiakkaan toivomalla tavalla. Asiakkaankin virheistä on yrittäjä vastuussa.
Kaikista haasteista ja aina läsnä olevasta stressistä huolimatta Joonas on tyytyväinen uravalintaansa. Pienen yrityksen johtaminen ei todellakaan ole mikään kahdeksasta neljään -työ, mutta toisaalta Joonas ei sellaista kaipaakaan.
Antti Lauri