Katsoin taas kerran Täällä pohjantähden alla -filmatisoinnin enkä voinut välttyä vertaamasta yli sadan vuoden takaisia tapahtumia tähän päivään. Aika on tietysti aivan eri ja jakolinjat muuttuneet, mutta kahtia jakautuneisuus on ilmeistä ja erilaisia huhuja ja väärää tietoa ruokitaan tietoisesti nytkin.
Väinö Linnan kirjassa ja Edwin Laineen siitä ohjaamassa elokuvaversiossa ollaan vasta rakentamassa Suomea ja sitä hyvinvointivaltiota, josta nyt olemme saaneet nauttia vuosikymmeniä. Pentinkulmalle rakennetaan koulua ja työväentaloa ja ihmisten sivistäminen ja koulutus on kaikkien yhteinen aate ja ponnistus. Suomenkielinen lehdistö on vasta syntymässä.
Vapaa ja samalla journalismin eettisiä ohjeita noudattava media on ollut Suomen ylpeys ja meille itsestään selvä asia vuosikymmeniä. Kymmenisen vuotta sitten alettiin puhua totuuden jälkeisestä ajasta, jossa objektiivinen tosiasia saa väistyä mutuilun ja tunteisiin vetoamisen tieltä. Tieto sirpaloitui ja sosiaalisen median algoritmit alkoivat luoda kuplia, jossa mielipiteet vahvistuvat. Media oli valtavassa murroksessa muutenkin.
Vuonna 2016 Journalisti-lehti kirjoitti kyselystä, jonka mukaan toimittajiin kohdistuva uhkailu oli lisääntynyt. Runsaat 15 prosenttia vastaajista ilmoitti joutuneensa työnsä vuoksi uhkailun kohteeksi, ja näistä noin kolmannesta uhattiin väkivallalla. Uhkailua aiheuttivat erityisesti monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvä journalistinen työ, mutta myös monet muut kysymykset aina susista rokotteisiin ja saamelaisasioista ravitsemussuosituksiin.
Vuonna 2022 tehty Ilmari Hiltusen väitöskirja osoitti, että pelko uhkailun kohteeksi joutumisesta voi aiheuttaa itsesensuuria eli tiettyjen aiheiden välttelyä. Tehdyssä kyselyssä lähes kolmasosa vastanneista journalisteista ilmoitti, ettei mielellään tee juttuja tietyistä aiheista tai näkökulmista, ja lähes kuudesosa kertoi jättävänsä tiettyjä juttuja kokonaan tekemättä painostuksen ja uhkailun pelossa.
Tällä hetkellä jopa ylimmässä valtiojohdossa osallistutaan tieteen ja journalistista ohjeistusta noudattavan median vähättelyyn. Suunta on huolestuttava ja liittyy koko demokratiamme olemassaoloon. Siksi tietoa ja sen julkituomista ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä, vaan sen puolia on pidettävä jatkossakin.
Juuri 30 vuotta täyttänyt MAL-lehti on osa tätä suomalaisen vapaan median jatkumoa. Se on tieteen, koulutuksen ja faktaan perustuvan journalismin yhteistyötä. Onnea MAL-lehti! Ja onnea koko suomalainen laadukas media, jonka puolesta kannattaa taistella.
Tässä sähköisesti ilmestyvässä lehdessä on jälleen kiinnostavia aiheita ja artikkelit mm. tietoliikenneverkoista, matematiikan opiskelusta tekoälyn aikakaudella ja retkestä ranskalaisten urkurakentajien jäljille. •
• Suvi Lahdenmäki