Logistiikka on ollut kautta aikojen ja on tänään entistäkin enemmän yksi maailman tärkeimmistä taloudellisista ekosysteemeistä. Standardikontteihin perustuvien integroitujen meri- ja maantiekuljetusten kehittyminen 1960-luvulta lähtien on pitkälti mahdollistanut sen huiman aineellisen elintason kehittymisen, jonka tuloksia nykyisin saamme nauttia. Konttistandardin rinnalla toinen keskeinen – ja yhtä oleellinen – kehityksen mahdollistaja kuluneen puolen vuosisadan ajan on ollut tietotekniikka ja tietoverkot.
Logistiikka on erittäin informaatiointensiivistä toimintaa. Kuljetustarpeita omaavat yritykset ostavat enenevässä määrin tarvitsemansa palvelut alan erikoistuneilta yrityksiltä, oli kyseessä sitten valtamerten yli tapahtuvat merikuljetukset, tuotteiden saatavuuden varmistavat varastointipalvelut tai yrityksille ja kuluttajille suuntautuvat jakelupalvelut. Palvelukonseptien tarjoaminen ja logistiikan aineellisten voimavarojen omistaminen ovat eriytyneet toisistaan. Vahvat globaalit ja alueelliset logistiikkatoimijat ovat yhä enemmän tietojärjestelmien ympärille rakentuvia kuin rekkoja ja terminaaleja omistavia yrityksiä.
Verkkokaupan voimakas kasvu lisää talouden logistiikkaintensiivisyyttä. Esimerkiksi kun ennen tavarat kuljetettiin ennusteohjautuvasti varastoista kauppojen hyllyihin kuluttajien ostoskäynneillä noudettavaksi, jatkossa logistinen ketju toimii verkkokaupan vauhdittamana tilausohjautuvasti ja yksittäisten tuotteiden tasolla varastoista kuluttajille. Samalla informaatioon ja sitä myötä logistiikkaa tukeviin tietojärjestelmiin liittyvä vaatimustaso kasvaa oleellisesti. Informaation pitää olla relevanttia, kattavaa, täsmällistä, oikeellista ja reaaliaikaista.
Logistiikan tietojärjestelmien kehitys on noudattanut samankaltaista elinkaarilogiikkaa kuin mitä on tapahtunut muillakin toimialoilla: paikallisista, funktiokohtaisista järjestelmäsaarekkeista yritystasolla kattaviin ERP-alustoihin ja siinä rinnalla integroituen ulkoiseen maailmaan ensin point-to-point-erillisyhteyksin ja sitten internetin välityksellä. Tuorein kehitysvaihe on pilvipalvelut, joista ääriesimerkkinä on verkkokauppiaana maailmanmaineeseen noussut Amazon, joka muutama vuosi sitten avasi oman sisäisen logistis-tietoteknisen infrastruktuurinsa kaikkien saataville. Tämän ansiosta USA:ssa voi aloittaa verkkokauppaliiketoiminnan hyvin matalalla kynnyksellä saaden kaikki logistiset ja niihin liittyvät informaatiopalvelut pilvipalveluina välittömästi.
Kuluttajien kannalta mielenkiintoinen ja näkyvä osa logistiikkaa ovat verkkokaupan jakelu- ja palautuspalvelut. Kehitys ko. alueella näyttää etenevän hieman eri tavalla riippuen, missä maassa ollaan. Monissa maissa kuljetukset kotiovelle ja kotiovelta ovat valtavirtaa verkkokaupassa tuotekategorioista riippumatta. Villeimmissä skenaarioissa helikopterilennokit kuljettavat tavarat liikenneruuhkien yli ihmisten kotipihoille. Toisissa maissa, kuten Suomessa, kotikuljetukset kohdistuvat pääasiassa suuriin, painaviin tavaroihin, kuten kodinkoneisiin, ja pienempien tavaroiden tapauksessa valtavirraksi näyttää muodostuvan marketteihin ja muihin vastaaviin paikkoihin sijoitetut Itellan pakettinoutoautomaatit. Suomessa ihmiset käyvät lähes päivittäin kaupassa ja verkkokauppaostokset on helppo noutaa kaupassa käynnin yhteydessä. Myös tässä informaatiolla ja järjestelmätoiminnallisuuksilla on keskeinen merkitys. Älypuhelimista on kehittymässä pakettiautomaatin ”kaukosäädin”.
Logistiikka-alan IT tulee olemaan monessa suhteessa näyteikkuna IT-alan kehitykseen 2010-luvulla ja siitä eteenpäin: pilvipalvelut, robotiikka, älypuhelinten hyödyntäminen, Big Data, Internet of Things ja monet muut nyt vielä idea- ja alkuvaiheessa olevat asiat tulevat olemaan todellisuutta logistiikassa.
Juhani Strömberg
Johdon asiantuntija