Kuva: pixabay
Ilmastopolitiikka ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat säiden ääri-ilmiöt ovat olleet kuluneen kesän aikana keskustelujen ja uutisten keskiössä. Ne olivat sitä jo kevään eduskuntavaaleissa, kun pohdittiin Suomen metsien hiilinielujen häviämistä ja toimia nielujen palauttamiseksi sekä Suomen hiilineutraalisuustavoitteen kiireellisyyttä.
Mennyt kesä kiihdytti vielä keskusteluja, koska äärimmäiset lämpötilat aiheuttivat eri puolilla maailmaa kuivuutta ja sen seurauksena laajoja metsäpaloja. Välimeren alueella turistit säikähtivät metsäpaloja ja veden käytön säännöstelyä eräissä Välimeren turistikohteissa. Toisaalta taas myöhemmin on syntynyt tulvia ja suuria sademääriä, mutta väärään aikaan ja väärään paikkaan.
Keskustelujen tiimellyksessä nousee esiin usein kysymyksiä siitä, mihin ilmastonmuutoksen taustalla olevat kasvihuonekaasujen päästöluvut perustuvat, miten päästöjä arvioidaan ja kuinka luotettavia päästöluvut ovat.
Tähän kysymykseen vastaa juuri valmistunut ympäristöministeriön raportti (ympäristöministeriön julkaisuja 2023:34). Raportin toteuttajina ovat toimineet johtava asiantuntija Suvi Monni ja kestävän kehityksen asiantuntija Elise Lohman Sitowise Oy:stä sekä entinen kansallisen inventaariojärjestelmän kehittämispäällikkö Riitta Pipatti ja entinen ympäristöneuvos Jaakko Ojala. Raportin laadinnan ovat rahoittaneet ympäristöministeriö ja Ilmansuojeluyhdistys ry.
Matemaattis-Luonnontieteellisten Alojen Akateemiset MAL ry oli myös mukana ja rahoitti hankkeen loppuseminaarin. Sisältäähän ko. päästölaskennat paljon matemaattis-luonnontieteellisen perustiedon tuottamista ja hyödyntämistä.
Raportti kuvaa ja avaa ymmärrettävästi Tilastokeskuksen ylläpitämää, virallista kansallista kasvihuonekaasujen päästölaskentajärjestelmää. Tämä järjestelmä on ollut käytössä jo kaksikymmentä vuotta. Järjestelmä on tuottanut viralliset kasvihuonekaasujen päästömäärät Suomen osalta kansainväliselle YK:n sopimusjärjestelmälle. Järjestelmän kehittely ja rakentaminen aloitettiin jo kolmekymmentä vuotta sitten 1990-luvulla.
Hankkeessa kuvattiin järjestelmän rakennetta ja periaatteita, jotka perustuvat pitkäjänteiseen kansainväliseen menetelmäkehitystyöhön, mikä on ollut yksi keskeinen osa kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja. Raportista käy ilmi myös se, mihin sieltä saa vastauksen ja mihin sitä ei voida käyttää. Raportissa ja sen liitteissä on käsitelty mm. yleisten väärinkäsitysten syitä ja annettu niihin vastauksia.
Kansallinen KHK-inventaario tuottaa ajantasaisimman tiedon Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuvista vuotuisista kasvihuonekaasujen päästöistä ja poistumista sekä niihin vaikuttaneista tekijöistä. Tiedot tuotetaan ensisijaisesti Suomen kansainvälisten, EU:n ja kansallisten päästövähennysvelvoitteiden ja -tavoitteiden seurantaan sekä päästövähennystoimien suunnitteluun. Inventaariotiedot auttavat myös ymmärtämään useita ajankohtaisessa keskustelussa olevia aiheita, kuten metsien hiilinielun muutoksia tai energiasektorin päästökehitystä.
KHK-inventaario ei tuota tietoa esimerkiksi tuotteiden elinkaaripäästöistä tai suomalaisten hiilijalanjäljistä, sillä hiilijalanjälkilaskelmissa tarkastellaan suomalaisten kulutuksen ja toiminnan aiheuttamia päästöjä niiden syntypaikasta riippumatta.
KHK-inventaario luo ajantasaisen ja yhtenäisen tietopohjan hyödynnettäväksi eri toimijoiden päästölaskelmissa. Useimmat alueelliset, organisaatioiden ja tuotteiden päästölaskentamenetelmät mahdollistavat KHK-inventaarion tietojen, kuten päästökerrointen, käytön.
Tutustumalla raporttiin voi paremmin ymmärtää ilmastopoliittista keskustelua. Raportti toimii myös hyvin kaikille niille toimijoille – yrityksille ja julkisille organisaatioille, joiden velvollisuudet päästöjensä raportoinnista kasvavat ja laajenevat Euroopan Unionin lainsäädännön myötä. Ympäristöhaittojen tunnistaminen ja vastuullisuus päästövähennystoimista alkaa olla myös rahoittajien, etenkin kansainvälisten rahoittajien vaatimus monille toimijoille tulevaisuutta ajatellen.
Isot yritykset joutuvat jo lähivuosina liittämään talousraportointiin myös ympäristö- ja vastuullisuusraportoinnin. Edelläkävijät jo tekevät niin ja auditoivat ulkopuolisten toimesta raporttinsa.
Erilaiset toimijat, kuten kunnat, kaupungit, yritykset ja muut organisaatiot käyttävät ja tuottavat päästölaskelmia pohjautuen kansallisiin ja kansainvälisiin malleihin, menetelmiin ja standardeihin. Näiden laskelmien määritelmät ja rajaukset ovat usein keskenään erilaisia ja poikkeavat myös KHK-inventaariossa käyteytyistä menetelmistä. Laskentatavan valintaan vaikuttaa sen tarkoitus ja tavoite. Laskelmien keskinäinen vertailtavuus ja myös vertailu KHK-inventaarion tietoihin saattaa aiheuttaa vääriä johtopäätöksiä ja tulkintoja, jos eroja ei tunneta. Eri laskentatapojen välisten erojen hahmottaminen ja avoin kuvaaminen on tärkeää, jotta päästötietoja voidaan vertailla ja hyödyntää tarkoituksenmukaisella tavalla. Laskelmien läpinäkyvä dokumentointi, jossa kuvataan tarkoitus ja tavoitteet sekä käytetyt menetelmät, lisäävät luottamusta laskelmien tuloksiin.
Hankkeen tavoitetta tuottaa yleistajuinen kuvaus KHK-inventaariojärjestelmästä ja sen päästö- ja poistumatiedoista eri toimijoiden käyttöön palvelee raportin liitteen 2 KHK-inventaarioraportin ja -taulukkopaketin sisältökuvaus, liitteessä 3 oleva ajankohtaisten kysymysten ja vastausten luettelo sekä liitteen 4 esimerkit inventaariotietojen hyödyntämisestä eri toimijoiden päästölaskelmissa. •
Kansallisen kasvihuonekaasujen päästölaskennan tietojen hyödyntäminen ilmastotyön tukena
Pipatti, Riitta; Monni, Suvi;
Lohman, Elise; Ojala, Jaakko
Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:34
Kansallinen kasvihuonekaasuinventaario tuottaa ajantasaisimman tiedon Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuvista vuotuisista ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasujen päästöistä ja poistumista sekä niihin vaikuttaneista tekijöistä. Inventaario tuottaa ensisijaisesti tietoja Suomen YK:n alaisen Pariisin sopimuksen ja EU:n päästövähennysvelvoitteiden sekä kansallisten tavoitteiden seurantaan sekä päästövähennystoimien suunnitteluun.
Inventaario on laaja aineisto, jonka ymmärtäminen ja hyödyntäminen vaatii inventaarion rakenteen ja periaatteiden tuntemista. Tämän raportin tavoitteena on edesauttaa inventaariotietojen oikeaa tulkintaa, soveltamista sekä tarkoituksenmukaista käyttöä.
Linkki raporttiin:
https://ym.fi/-/kasvihuonekaasujen-paastolaskenta-ilmastotyon-tueksi
Jaakko Ojala