Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2026
      • Lehti 1-2026
    • 2025
      • Lehti 1-2025
      • Lehti 2-2025
      • Lehti 3-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset

SKALA – Tšernobylin aivot

Posted on 5.3.202611.3.2026

SKALA-keskustietokone reaktorille nro. 3. 
Lisenssi: Youtube-näyttökuva, https://www.youtube.com/watch?v=ZbaptQh2AM4 

SKALA (ven. Система Контроля Аппарата ­Ленинградской Атомной, “kivi”) oli Neuvosto­liitossa 1960-luvulla kehitetty tietokonepohjainen valvonta- ja tiedonkeruujärjestelmä, jota käytettiin RBMK-1000-reaktoreissa, kuten Tšernobylin ydin­voimalan nelosyksikössä. Systeemi pohjautui V-30M -keskustietokonearkkitehtuuriin. 

Järjestelmä vastaanotti arviolta noin 7 000 analogista ja 6 000–7 000 digitaalista signaalia eri puolilta voimalaitosta. Se seurasi muun muassa lämpötiloja, paineita, virtauksia ja neutronivuota. 

SKALA käytti ferriittirengasmuistia (magneettisydän­muisti) keskusmuistina, magneettinauha-asemia tiedon tallentamiseen sekä reikänauhalukijoita ohjelmien lataamiseen. Koneella ajettiin yleensä kahta tärkeintä ohjelmaa, DREG, joka luki reaktorin parametrejä, sekä PRIZMA joka laski tärkeitä parametrejä kuten ORM:ää. 

Ohjelmia ajettiin eristyksissä toisistaan, joten virhe yhdessä ohjelmassa ei voinut jumittaa koko systeemiä. Koneessa oli myös aikakauteen nähden kehittynyt virheen­korjaus. RAM:ia laitteessa oli vaatimattomat 20kb. Näyttölaitteita koneessa ei ollut muutamia numero­näyttöjä lukuunottamatta, vaan data tulostettiin printterillä reaktorioperaattorien luettavaksi. •

Lisätietoa YouTubessa


1. Chornobyl family
https://www.youtube.com/@ChernobylFamily
Kanavalla kaksi Tšernobylin työntekijää, Alex ja Mikaela, dokumentoivat kaikkea mahdollista historiasta tietotekniikkaan liittyen voimalaitokseen

2. Aleksand Kupnyi
https://www.youtube.com/@chernobyl86
Kupnyi toimi dosimetristinä Tšernobylissa 1988–2010. Kanavalla paljon videomateriaalia sarkofagin sisältä, polttoainemuodostumista jne. mielenkiintoista. Valitettavasti vain osa videoista on tekstitetty englanniksi. 

3. That Chernobyl Guy
https://www.youtube.com/@thatchernobylguy2915
Tšernobyl-aiheisiin minidokumentteihin erikoistunut kanava

Taneli Prittinen

Uusimmat

  • Tekoälyn toimiva soveltaminen vaatii asiantuntemusta
  • Talven kuultavansininen ihme
  • Tšernobyl 26.04.1986
  • Tšernobylin jälkipyykki
  • Tšernobyl vuonna 2026

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2026 | WordPress Theme by Superbthemes.com