Standardoinnista, ja voivatko standardit parantaa johtamista

Tomi Dahlberg

Standardoinnista

MAL:n jäsenille ajatus standardoinnista on toden­näköisesti tuttu. Jokainen meistä käyttää standardeihin pohjautuvia tuotteita ja palveluita päivittäin. Myös useat prosessit, menetelmät, (laatu)mittarit ja mittausmenetelmät on standardoitu. Ilman standardeja jokapäiväinen elämämme olisi hankalaa, vaikkemme asiaa yleensä ajattele.

Kansainväliset standardointiorganisaatiot ISO (the International Organisation for Standardization), IEC (International Electrotechnical Commission) ja ITU (International Telecommunication Union) toteuttavat pääosan globaalien standardien kehittämisestä. Näistä suurimmalle ja laajimmalle eli ISO:lle kuuluvat tuotteiden ja palveluiden nykyiset noin 26 000 standardia, joita 830 komitean asiantuntijat 175 maasta kehittävät jatkuvasti. Uusien standardien lisäksi olemassa olevien standardien päivitystarve arvioidaan enintään 5 vuoden välein. Arvioitu standardi vahvistetaan uudelleen, päivitetään tai rauetetaan. Standardointijärjestöt kehittävät standardeja myös yhteisissä komiteoissa esimerkkinä yhteiset ISO/IEC komiteat ja standardit. Vuosi­luku standardin jäljessä kertoo sen luomisen tai päivityksen ajankohdan, esimerkkinä ISO/IEC 38500:2024 (IT – Governance of IT for the organizations, julkaistu 2024). Euroopassa CEN vastaa ja täydentää ISO:a, ­Cenelec IEC:tä ja ETSI ITU:a. Kullakin maalla on lisäksi vastaavat kansalliset standardointi­organisaatiot. Suomessa ne ovat SFS Suomen standardit, Sesko sekä ­Liikenne- ja viestintäministeriö. 

Nykymuotoinen standardointi käynnistyi 1800-­luvulla muuttuen vuosien aikana suuresti. Kansainväliset ja eurooppalaiset standardit ovat korvanneet viimeistään 2000-luvulla lähes kokonaan vielä jäljellä olevat Suomessa kehitetyt kansalliset standardit. Nykyään SFS vahvistaa pääsääntöisesti ISO ja CEN standardit kansallisiksi SFS standardeiksi. Kukin SFS:n standardiryhmä vastaa vastuualueellaan kansallisesti merkittävimpien standardien kääntämisestä Suomen kielelle. Esimerkiksi edellä mainittu ISO/IEC 38500:2008 on käännetty ja myös vuoden 2024 päivitys käännetään vuosina 2026–2027.   

EU:ssa viime vuosien uusi käytäntö on EU-­regulaation toteuttaminen kolmelle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle annettavilla, hyvinkin yksityis­kohtaisilla, standardointipyynnöillä eli ­SREQ:lla. Tuloksena syntyvät standardit nähdään lakien toteuttamisena velvoittavalla pehmeällä regulaatiolla. Osallistun EU:n ekosuunnittelu­asetusta toteuttavan digitaalisen tuotepassin, tieto ja tiedonhallinta-­asetuksia toteuttavan data­talouden ja kyberturva-asetusta toteuttavan digitaalisten tuotteiden kyberturvallisuuden standardointiin CEN/­Cenelecin yhteisissä komiteoissa. Regulaatioyhteys on voimakas, sillä standardoinnin ja EU-komission asiantuntijat keskustelevat jatkuvasti.

Viime vuosien muutosten vuoksi suomalaisten yritysten, julkisyhteisöjen ja kuluttajien toimintaan eniten vaikuttaviin standardeihin vaikuttamisen kansallinen merkitys on kasvanut. Standardeilla luodaan lainsäädäntöä täydentävät pelisäännöt alusta- ja data­taloudelle, digitaalisille tuotteille ja palveluille sekä niiden kaupalle, tuotteiden perus-, ympäristövaikutus- ja kierrätettävyystiedoille, tekoälyn käytölle, älykäille kaupungeille ja monille muille asioille. Mielestäni meillä on paljon parannettavaa Suomessa alkaen standardoinnin käsitteiden ja standardointiprosessien opettamisesta oppilaitoksissa ulottuen aina standardoinnin strategisen ymmärtämiseen organisaation strategian osana sekä kansallisten prioriteettien asettamiseen standardointi­strategian avulla. 

Voivatko standardit parantaa johtamista?

Olen SFS/SR 308 (IT:n ja IT-palveluiden johtaminen) pitkä­aikainen puheenjohtaja. Työmme kohteena on johtaminen. Vastausta varten johtaminen on jaettava päivittäiseen operatiiviseksi kutsuttuun johtamiseen ja ylimmän johdon strategiseksi kutsuttuun johtamiseen. Päivittäisen johtamisen avuksi on kehitetty suuri määrä “parhaita johtamisen käytäntöjä” kuvaavia standardi­sarjoja. Tunnetuimpia ja käytetyimpiä ovat ISO 9000 laadun­hallinnan standardisarja, ISO 14000 ympäristö­johtamisen standardisarja ja ISO/IEC 27000 tieto­turvallisuuden standardisarja. SFS/SR 308:n vastuu­alueella ISO/IEC 20000 IT-­palveluhallinnan standardi­sarja kuuluu tähän joukkoon. Se kilpailee Euroopassa ja Suomessa ITIL IT-palvelu­hallinta menetelmän kanssa. Auditointipalveluksi kutsuttu liike­toiminta on syntynyt tällaisten johtamis­menetelmällisten standardi­sarjojen soveltamisen ja vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi.

Ylimmän johdon johtamistyön standardeissa lähestymis­tapa on toinen. Standardit ovat johtamista kuvaavia periaatestandardeja (principles based ­standards). Hyviä strategisen johtamisen peri­aatteita sekä operatiivisen johtamisen ohjaamista ja hallintaa kuvaavina ne eroavat merkittävästi operatiivisen johtamisen standardeista. Auditoinnin mahdollistamiseksi operatiivisen johtamisen standardit painottavat standardoidun menetelmän vaatimuksenmukaisuuden täyttämistä päivittäisessä johtamistyössä. Vaatimuksen­mukaisuuden puuttuessa periaate­standardeista niiden auditointi ei ole mielekästä. Periaatteiden toteutumista arvioidaan tyypillisimmin hallitusten ja johto­ryhmien itsearvioinneilla osana organisaation johtamis­järjestelmän toimivuuden arviointia. 

ISO 37000 (Governance of organizations) standardia kutsutaan hyvän hallintotavan (corporate ­governance) kuvaukseksi. Se sisältää 11 periaatetta tehokkaan, eettisen ja kestävän hallinnan ja ohjauksen toteuttamiseksi kaiken tyyppisissä ja kokoisissa organisaatioissa. Organisaation toiminnalla tulee olla tarkoitus ja organisaatiolla tulee olla strategia ovat kaksi esimerkkiä periaatteista.  Yllä mainittu ISO/IEC 38500 standardi soveltaa samat 11 periaatetta  IT:n hallintaan ja ohjaukseen. Ajatuksena on, että IT ­governance on osa ­corporate governancea. ISO/IEC standardi­sarjan osia ovat 38505 data governance, 38506 ja 38507 ­governance of ­artificial intelligence, 35308 ­governance of (shared) service management systems ja 38509 ­governance of IT for ­digital ­inclusion. Mainituista standardeista 38505 on jo uusittu ISO 37000 periaatteiden mukaiseksi. 

Standardoinnin kasvavan merkityksen vuoksi kannustan MAL:n jäseniä osallistumaan standardointi­ryhmiin, esimerkiksi ottamalla yhteys SFS:ään tai kommentoimalla julkisessa lausuntovaiheessa olevia standardeja SFS:n lausuntopalvelussa. •

Tomi Dahlberg on Turun kauppakorkeakoulun eläköitynyt professori alanaan tietojärjestelmätiede. Hän toimii asiantuntijana useissa standardointiryhmissä sekä hallitusammattilaisena.

Tomi Dahlberg