Teollisuusneuvos Timo Ritonummi, Työ- ja elinkeinoministeriön Energiaosastolta, tarkasteli tätä kysymystä hyvin monipuolisesti MALin vuosikokouksen esitelmässä 25.4.2023. Tässä tiivistelmä esitelmästä.
Energiakeskustelussa on liian usein esillä vain sähköntuotanto ja siinäkin ainoastaan teho (MW), kun pitäisi tarkastella tuotantoa (TWh). Kaikkea uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa tarvitaan. EU kuitenkin hyväksyy vain tuuli- ja aurinkovoiman, joiden sähköntuotanto vaihtelee voimakkaasti. Suomella on korkeat uusiutuvien ja ydinvoiman osuudet sekä matala fossiilisen energian osuus verrattuna EU:n ja globaaliin tasoon.
Eri mailla on merkittävästi toisistaan poikkeavat tarjonta- ja kysyntärakenteet. Lämmitys- ja jäähdytystarpeet vaikuttavat siihen, milloin sähkön kulutus on suurimmillaan. Teollisuus, kaupunkirakenne ja raskaan liikenteen osuus tuovat eroja. Uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisuuksissa on suuria eroja: vesivoiman ja biomassan saatavuudet, aurinkoisuuden erot (päivä/yö, kesä/talvi) sekä meri- ja vuorovesi. Tuulivoima puolestaan vaatii tilaa.
Energia ei ole samanlaista kaikkialla. Maakaasun käyttö energialähteenä ja sähkön kalleus ovat hidastaneet Euroopassa lämpöpumppujen yleistymistä. Lähinnä niitä on käytetty vain jäähdytykseen. Suomi ja Ruotsi puolestaan ovat johtavia maita lämpöpumppujen käytössä.
Hehku- ja energiasäästölamppujen myyntikiellot ovat lisänneet LED-teknologian käyttöä valaistuksessa. Energiatehokkuuden vaatimus on kasvanut kriisien ja kohonneiden hintojen myötä. Suomessa on jo pitkään ollut energiatehokkuussopimuksia. Bioenergia on nousemassa enemmän esille viimeisimmissä keskusteluissa maa- ja metsätaloudesta, jätteistä ja hiilinieluista.
Sähköntuotannossa on käytettävissä hyvin monenlaisia ratkaisuja. Perinteisten fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee, mutta bio ja jäte tuovat uusia mahdollisuuksia. Liikenteessä sähköistyminen etenee, mutta bio- ja synteettiset polttoaineet sekä vety-polttokennoratkaisut ovat myös mukana. Maantieliikenteessäkin henkilöautot ovat vain pieni osa kokonaisuutta.
Raskasliikenne, off-road, junat, laivat ja lentoliikenne vaativat omat ratkaisunsa. Rakennusten lämmitys pienentyy hieman ja jäähdytys lisääntyy. Kaukolämpö säilyy ja lämpöpumput lisääntyvät. Monilla teollisuuden aloilla on mahdollista tulla toimeen ilman fossiilisia polttoaineita, mutta prosessien rajoitukset pitää ottaa huomioon.
Henkilöautoilu on kaikille tuttu ja myös haastava ympäristö. Pitkät etäisyydet ja kylmyys tuovat ongelmia. Vanhoja autoja on paljon ja sähköautojen määrä lisääntyy hitaasti. Sähköautojen ajoetäisyydet kasvat hieman ja hinnat laskevat hitaasti. Kokemuksia hankitaan mm. talviajosta ja latauksesta. Uusiutuva diesel, biometaani ja E85 ovat kilpailijoina mahdollistaessaan polttomoottorien käytön. Polttokenno-sähköautot ovat kalliita. Valtio vaikuttaa ohjaavasti hankinta- ja kulutusverotuksella.
Päästöjen puolella EU ja USA ovat vähentäneet CO2-päästöjä, mutta Aasiassa tapahtuva kasvu on pitänyt globaalin tason muuttumattomana. Länsimaissa ei ole rakennettu uutta kivihiilivoimaa, mutta Aasiassa niiden käyttö kasvaa. Päästöt pitäisi saada laskuun ja nopeasti: edes EU:n ja USA:n nykyvauhti ei riitä.
Vety on nostanut esille paljon puhetta ja odotuksia, mutta ”vetytalous” luo liikaa odotuksia. Vety on vain energiasiirrin, jonka tekeminen vaatii energiaa ja jota häviää muunnoksissa! Vetyyn liittyy monta kehittyvää teknologiaa. Ensin on katsottava, riittääkö sähköistäminen, jolloin vetyvaiheen käyttäminen on turhaa.
Teollisuudessa vedyn käyttö on laajentumassa. Liikenteessä ei ole vain yhtä totuutta – tarvitaan sähköä, biokaasua, vetyä, ja bio- ja sähköpolttoaineita.
Yhtenä ongelmana on sähköjärjestelmän tasapainottaminen – vetyä voisi käyttää muiden varastointikeinojen ohella (akustot jne.). Voisiko Keski-Euroopassa suora kaasulämmitys toteutua bio- tai synteettisellä metaanilla.
Paljon vaihtoehtoja ja kysymyksiä! •
Esko Juuso
Kuva: pixabay