Hiilineutraalisuuden edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on noussut voimakkaasti esille päästötön sähkö, joka esitetään avaimena hyvin moneen asiaan, mm. sähköautoihin ja teollisuusprosessien sähköistämiseen. Tähän liittyvä vetytalous on vahvasti esillä eurooppalaisessa keskustelussa ja polttokennoteknologia sisältää monia täydentäviä mahdollisuuksia.
Etenkin täällä pohjoisilla leveysasteilla keskeisessä osassa on kuitenkin lämpö, jonka tuottaminen sähkön kautta on järkevää vain osalle lämmitystä. Vastaavasti teollisuudessa sähkö on jo merkittävästi mukana ja osaan teollisuutta vetytalous voi tuoda uusia mahdollisuuksia. On kuitenkin prosesseja, joissa vety ei sovellu korvaamaan hiiltä. Niissäkin sähkö on vahvasti mukana, mutta hiiltäkin tarvitaan ja sen alkuperään voidaan vaikuttaa.
Liikenteessä sähkö on jo mukana etenkin junien kautta ja sähköautoja voidaan edistää. Henkilöliikenteeseen se soveltuukin, joskin latauspaikkaverkon laajentaminen on suuri investointi. Raskaalle liikenteelle sähkö ei ole realistinen vaihtoehto. Alueellisesti merkittäviä vaihtoehtoja saadaan biopolttoaineista ja sähköä käyttäen voidaan tuottaa polttoainetta jopa ilmassa olevasta hiilidioksidista. Se, mitä voidaan tankata ja kuljettaa mukana, on keskeinen kysymys.
Energiantuotanto on jo sellaisenaan hyvin monitahoinen kokonaisuus, jossa tarvitaan monenlaisia voimalaitoksia, myös ydinvoimaloita. Uusiutuvien energialähteiden merkitys on kasvussa. Niistä aurinko- ja tuulisähkö ovat hyvin esillä, mutta ongelmana on voimakas riippuvuus sääolosuhteista. Peruskuorman tuottamiseen sähköllä tarvittaisiin tehokkaamman varastoinnin kehittämistä, jossa Power to X –polttoaineiden tuotanto on lupaava ratkaisu.
Sähköä ja lämpöä tulee tarkastella yhdessä. Siinäkään pelkkä tuotannon optimointi tai kulutuksen optimointi ilman kytkentää tuotantoon ei riitä. Kokonaisvaltainen lähestymiskulma on otettu alkamassa olevassa kansallisessa HOPE-projektissa, jossa lämmön ja sähkön yhteistuotanto on keskeistä ja kaukolämpöjärjestelmillä on merkittävä rooli erilaisten energialähteiden käytön tasapainottajana. Merkittävää kasvua on saatavissa aurinkolämmöstä.
Energiatehokkuus- ja ilmastoneutraaliusvaatimuksiin vastaamiseen ei riitä kielto- ja suosituslistojen laatiminen. Elinkaarianalyysiin ja vaihtoehtojen vertailuun erilaisissa toimintaolosuhteissa tarvitaan monipuolisesti luonnontieteitä ja matematiikkaa. •
Esko Juuso