Anne L’Huilier, yksi vuoden 2023 fysiikan Nobel-palkinnon saajista Pierre Agostinin ja Ferenc Krauszin ohella, kävi 6.3. vierailulla Helsingissä. Vierailu oli järjestetty yhteistyössä Suomen Akatemian, Suomalaisen Tiedeakatemian, Suomen Tiedeseuran, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Ranskan Suomen-suurlähetystön ja Ranskan instituutin kanssa.
Professori L’Huilier kävi ensin puhumassa lukiolaisille Helsingin Suomalais-Ranskalaisessa koulussa, jonka jälkeen hän suuntasi Helsingin yliopiston suureen saliin pitämään luentoa tutkimuksestaan Fysiikan päivien konferenssissa. Tämän jälkeen Ranskan suurlähetystö isännöi vastaanottoa nobelistin kunniaksi, myös MAL oli paikalla edustettuna hallituksen jäsenen ja jäsenpalveluvaliokunnan puheenjohtaja Taneli Prittisen muodossa.
Suurlähetystössä professori yllättyi siitä kuinka paljon ranskaa puhuvia suomalaisia tieteentekijöitä Helsingistä löytyi. Kutsuvierastilaisuuteen oli myös saapunut runsaasti vieraita erilaisista luonnontieteellisistä järjestöistä, mikä selvästi ilahdutti kutsuvierasta. Hän myös piti puheen osallistujille, muttei enää päivällisen luennon jälkeen kerrannut tutkimuksensa yksityiskohtia sillä lähes koko yleisö oli paikalla myös aikaisemmin yliopiston suuressa salissa.
Nobelin palkinnon saamisessa professori L’Huilieria liikutti paitsi itse palkinto, myös se että kovin moni nainen ei ole saanut kyseistä kunniaa palkinnon historiassa ja hänellä oli nyt mahdollisuus olla etujoukoissa. L’Huilier oli vasta viides naispuolinen fysiikan nobelisti.
Tuoreen fysiikan Nobel-palkinnon saaneen kolmikon voittoisana aiheena olivat kokeelliset metodit attosekunnin pulssien luomiseksi elektronien dynamiikan tutkimiseksi aineessa. Jos etuliite atto ei ihan heti muistu mieleen, ei hätää, jopa allekirjoittanut ja professori L’Huilier joutuivat miettimään hetken keskustellessaan siitä mikä luku 10 potenssiin pitäisi sijoittaa. Atto siis merkitsee triljoonasosaa eli 10-18. Attosekunti ja sekunti ovat suhteessa yhtä etäällä toisistaan kuin sekunti ja unversumin ikä, skaaloja suhteuttaaksemme.
Koska elektronit viilettävät erittäin nopeasti atomien ytimissä, oli niiden liikkeestä mahdotonta saada tarkkaa kuvaa. Nämä elektronejakin nopeammat pulssit kuitenkin avaavat oven elektronien maailmaan ja ensimmäistä kertaa on mahdollista havainnoida niiden liikettä tarkasti ja ymmärtää niiden hallitsemia prosesseja atomissa.
Attosekuntifysiikka ei myöskään ole pelkästään teoreettinen kuriositeetti, vaan sillä on lähitulevaisuudessa mahdollista kehittää entistä tarkempia elektronimikroskooppeja ja paljon nopeampaa elektroniikkaa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sairauksien havaitsemisen paljon aikaisemmin kuin nykyisillä menetelmillä on mahdollista. •
Taneli Prittinen
Kuva: Wikipedia