Suomen suurin aurinkovoimala valmistuu pian Suvilahteen, keskelle Helsinkiä.
Helen Oy:n pian valmistuvan Suomen suurimman aurinkovoimalan 1 188 nimikkopaneelia myytiin loppuun muutamassa päivässä. Yritys on sitoutunut rakentamaan lisää aurinkovoimaa kysynnän mukaisesti, joten uutta voimalaa suunnitellaan jo. Helen kerää myös asiakkaidensa ylijäämälämmön hyötykäyttöön älykkäästi kaukojäähdytyksen avulla.
Helenistä hiilidioksidineutraali
Helen Oy:n tavoitteena on hiilidioksidineutraali energiantuotanto vuoteen 2050 mennessä. Aurinkoenergian lisääminen on merkittävä osa tätä tavoitetta. Syksyllä 2014 Helen toi markkinoille uudenlaisen yhteisöllisen tuotteen – aurinkovoimalan nimikkopaneelin, jonka avulla kuka tahansa voi alkaa tuottaa kotimaista ja uusiutuvaa aurinkoenergiaa. 4,40 euron kuukausimaksua vastaan asiakkaan sähkölaskusta vähennetään teholtaan 285 Wp aurinkopaneelin tuotanto, arviolta 230 kWh vuodessa. Lisäksi paneelin toimintaa ja sähkön tuotantoa voi seurata reaaliaikaisesti netissä.
Nimikkopaneelin hinta on niin alhainen, että sen hankinta ei juuri heilauta tavallisen palkansaajan taloutta. Kulutetun sähkön alkuperä sen sijaan muuttuu. Esimerkiksi kerrostalokaksiossa kuluu vuodessa sähköä tyypillisesti noin 2 000 kWh. Jo yhdellä nimikkopaneelilla yli 11 % kulutetusta sähköstä on peräisin auringosta. Jos asunnossa säästetään energiaa ja nimikkopaneeleita hankitaan 5 kpl, asukas voi tuottaa aurinkosähköä koko oman kulutuksensa verran.
Auringosta säätösähköä
Suomessa on mahdollista tuottaa aurinkoenergiaa likimain saman verran kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa. Talvella aurinko ei harmiksemme kuitenkaan näillä leveyksillä juuri paista ja toisinaan paneelitkin tuppaavat olemaan lumen peitossa. Kesällä sen sijaan auringosta saadaan energiaa kysynnän mukaisesti. Oheisesta kuvasta nähdään, että tyypillisenä aurinkoisena kesäpäivänä sähkön kulutuksen, hinnan ja aurinkovoimalan tuotannon huiput ovat samaan aikaan. Lisäksi aurinkovoimaloiden vaihtosuuntaajien asetusarvoja on mahdollista muuttaa sähköverkon tarpeiden mukaisesti. Näillä perusteilla aurinkoenergian tuotannon lisääminen vähentää säätösähkön tarvetta Suomessa, toisin kuin mediassa usein kerrotaan.
sähkön tuntihinta, Helen Oy:n asiakkaiden sähkönkulutus
sekä Suvilahden aurinkovoimalan mallinnettu tuotanto.
Data: Asko Rasinkoski, Soleras.
Suomen suurin aurinkovoimala keskelle Helsinkiä
Suomen suurin aurinkovoimala valmistuu maaliskuussa 2015 Helsingin Suvilahteen, keskelle kaupunkia. Aurinkoenergian yksi hyvistä puolista on se, että voimaloita voidaan rakentaa lähes huomaamattomasti rakennusten katoille lähelle kulutusta. Paneelit eivät pidä ääntä, eivätkä ne yleensä häiritse ihmisiä muutoinkaan. Aurinkoenergia on siis puhdasta, kotimaista ja vieläpä huomaamatonta. Ei ihme, että Energiateollisuus ry:n lokakuussa 2014 julkaiseman selvityksen mukaan jopa 89 % suomalaisista lisäisi aurinkosähkön tuotantoa.
Pienoisvoimaloiden kannattavuus kasvaa
Nimikkopaneeli ei sido asiakkaan pääomaa, mutta jos asiakkaalla on sijoitettavaa rahaa sekä sopiva katto käytössään, oman pienoisvoimalan rakentamista kannattaa harkita. Tuotannon kannalta parhaaseen tulokseen päästään, jos koko katto on noin 40 asteen kulmassa suoraan etelään. Aurinkopaneelien hinnat kuitenkin tippuvat koko ajan, mikä muuttaa myös hiukan epäoptimaalisemmatkin katot järkeviksi asennuspaikoiksi. Oman aurinkovoimalan suunnittelu kannattaa usein aloittaa tilaamalla esimerkiksi Helen
Oy:ltä katon katselmus, jossa selviävät muun muassa tuotantopotentiaali sekä järjestelmän tarkka hinta. Katselmuksen perusteella Helen toimittaa aurinkosähköjärjestelmän avaimet käteen -periaatteella asiakkaan vaivaa säästäen. Osittain kypsymättömässä markkinatilanteessa ja pitkäaikaista investointia toteutettaessa on parasta kääntyä Helenin kaltaisen vakavaraisen yrityksen puoleen.
Aurinkoenergiaa kaukolämpöasiakkaille
Kaukojäähdytys on olennainen osa Helsingin älykästä energiajärjestelmää, jossa kesän hukkalämmöt kerätään talteen, jatkojalostetaan ja toimitetaan takaisin hyötykäyttöön. Viime kesänä kaukojäähdytyksen avulla kerättiin kesä–heinä–elokuun aikana ylimääräistä lämpöenergiaa hyötykäyttöön yli 40 000 000 kWh. Määrä vastaa noin 20 000 uuden 80-neliöisen kerrostalohuoneiston vuotuista lämmöntarvetta.
Pelkästään viime heinäkuussa kaukojäähdytyksen kautta kerätyn ja kaukolämmöksi jalostetun energian tuottamiseksi tarvittaisiin noin 30 jalkapallokenttää aurinkokeräimiä. Kaiken lisäksi kaukojäähdytysjärjestelmä kasvaa kovaa vauhtia tarjoten helsinkiläisille entistä paremmat asuin- ja työskentelyolosuhteet. Samalla myös aurinkolämmön tuotanto lisääntyy, kun yhä useampi rakennus muuttuu valtavaksi aurinkokeräimeksi.
jalostetun energian tuottamiseksi tarvittaisiin noin 30 jalkapallokenttää aurinkokeräimiä.
Nollaenergiaa tiiviissä kaupunkirakenteessa
Kun energiatehokas rakentaminen yhdistetään kaukolämpöön ja -jäähdytykseen, rakennus voi tuottaa kesäaikaan saman tai jopa suuremman energiamäärän kuin mitä talvella kuluu. Tällaisessa nettonollaenergiarakennuksessa ikkunoiden koko ja talotekniikka suunnitellaan siten, että sisäolosuhteet ovat parhaat mahdolliset esim. valoisuuden ja sisäilman kannalta.
Erillisiä aurinkokeräimiä ei tarvita, kun kesän hukkalämmöistä tuotetaan kaukojäähdytyksen avulla uusiutuvaa aurinkoenergiaa kaukolämpöjärjestelmään. Asiaa tutkitaan lähemmin Helenin koordinoimassa SunZEB-hankkeessa, jossa ovat mukana mm. VTT, Aalto-yliopisto, rakennus- ja kiinteistöala, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä muita energiayhtiöitä.
Hybridilämmitysjärjestelmä yhdistää aurinko-, maa- ja biolämmön
Östersundomissa sijaitseva Sakarinmäen koulu lämmitetään hybridiratkaisulla, johon sisältyvät maalämpö, aurinkokeräimet, bioöljykattila ja lämmön varastointi maaperään. Yli 80 prosenttia koulun käyttämästä energiasta tuotetaan uusiutuvalla energialla. Tällaiset ratkaisut ovat parhaimmillaan väljästi rakennetuilla alueilla, jonne yhdistetyn sähkön, lämmön ja jäähdytyksen verkot eivät ulotu.
Sakarinmäen koululle asennettiin 16 suurta aurinkokeräintä, joiden pinta-ala on yhteensä 160 neliömetriä. Lisäksi koulun hiekkakenttien alle porattiin 21 maalämpökaivoa, jotka ulottuvat 300 metrin syvyyteen. Kun maalämpö ja aurinkolämpö eivät riitä kattamaan kulutusta, käytännössä talvipakkasella, tukea koulun lämmittämiseen saadaan bioöljyä käyttävästä lämpökeskuksesta. Kesällä aurinkokeräinten tuottama koulun oman kulutuksen ylittävä lämpöenergia siirretään maalämpökaivojen kautta maaperään myöhemmin käytettäväksi.
Sakarinmäen koululaiset ovat alusta asti olleet heleniläisten mukana koulun lämmitysmuodon uudistuksessa. Oppilaat seuraavat reaaliajassa, miten lämpöä koululle tuotetaan ja kuinka paljon sitä kuluu. Lisäksi opettajat käyvät lämmön olemusta ja tuotantotapoja läpi syvällisemmin eri oppiaineiden lomassa. Tavoitteena on integroida energia-asiat käytännönläheisesti koulun opetukseen.
aurinkolämpö, lämpökeskus ja lämmönvarastointi maaperään.
Uusia aurinkoisia tuotteita ja palveluita asiakkaiden ehdoilla
Vaikka Helen on jo nyt toteuttanut monenlaisia aurinkohankkeita ja -tuotteita, uusia kehitetään koko ajan. Helen kuulee myös mielellään ajatuksia asiakkailtaan, jotta tuotteista ja palveluista saadaan mahdollisimman kiinnostavia ja ympäristöystävällisiä. Tule Sinäkin mukaan tekemään Helenistä, Suomesta ja koko maailmasta hiilidioksidineutraali!
Lähteet:
http://energia.fi/sites/default/files/energiateollisuus_-_energia_asenteet_2014_final.pdf
Teksti: Atte Kallio
projektinjohtaja, Helen Oy
Kuvat: Helen Oy