Vitsi on lyhyt kertomus, joka pukee jonkin tapahtuman huvittavaan muotoon. Vitsin kertoja odottaa kuulijoiden purskahtavan nauruun. Ja mitä enemmän kuulijoita, sen mukavampaa. Kertoja saa hyvän olon tunteen ja myöskin kuulijat. Myös hävyttömät vitsit ovat osa huumoria, mutta niitä kuulee nykyään harvoin, ainakaan julkisuudessa.
Termin huumori juuret ovat latinan sanassa umor, joka tarkoitti aikanaan nestettä. Humoraaliopin mukaan keskiaikaisessa lääketieteessä huumorilla viitattiin ihmisen sisällä virtaavan neljän nesteen (veri, keltainen sappi, musta sappi ja lima) muodostamaan tasapainoon. Jos ihminen oli terve, oli hänellä hyvä huumori.
Vitsejä/anekdootteja on kerrottu aina. Varhaisin tietämäni vitsi on antiikin ajoista säilyneestä vitsikirjasta.
”Poika oli maannut isoäitinsä kanssa ja isä sai sen selville, ja alkoi löylyttää poikaansa. Mutta isä, puolustautui poika – olethan sinäkin maannut minun äitini kanssa iät ja ajat, enkä minä ole puuttunut siihen mitenkään. Miksi sinä olet nyt vihainen minulle, kun minä vuorostani makasin sinun äitisi kanssa?”
Vitsit kuitenkin yleensä vanhenevat nopeasti. Huumorin huvittavuus muuttuu ajan kuluessa. Se mikä nauratti 20-vuotiaana, ei enää naurata 60-vuotiaana. Aikoinaan katselin mielenkiinnolla Marxin veljesten (Groucho, Harpo, Chico ja Zeppo) tähdittämiä elokuvia, mutta kun hiljan yritin katsoa niitä, niin ne eivät oikein vetäneet. Niiden viehätys oli hävinnyt. En edes ajattele katsovani Dean Martin – Jerry Lewis-elokuvia.
Koomikot pitävät nauramisesta ja heistä onkin mukavaa, että saa muut nauramaan. Tuntuu se itsestäkin hyvältä, kun saa isomman tai pienemmän porukan purskahtamaan nauruun.
Pahassa paikassa turvaudutaan usein hirtehishuumoriin, jolla helpotetaan paineita. Tästä esimerkkinä on vitsi: Kuolemaantuomittu rikollinen kävelee maanantaiaamuna kohti hirttolavaa, ja toteaa: ”Viikkohan alkaa mukavasti.”
Eräs ruotsalainen stand up-koomikko aloitti monesti esityksensä seuraavalla jutulla: ”Kun etsii seuraa 60-vuotiaana, on kuin olisi Tukholman asuntojonossa. 25 vuoden kuluttua voi saada Tukholman reuna-alueelta remonttikohteen!”
Tämä taitaa jo olla hirtehishuumoria:
Hitler ja Göring seisovat Berliinin radiotornin huipulla. Hitler sanoo haluavansa tehdä jotain, joka toisi hymyn kaupunkilaisten kasvoille. Göring kysyy: ”Miksi et hyppäisi tornista?”
Samaan sarjaan taitaa kuulua seuraava juttu:
Islannissa on ranta, joka on Islannin vaarallisin turistinähtävyys. Rannalla on varoituksia hengenvaarallisista aalloista, joiden vuoksi lähelle rantaa ei saa mennä. Joka vuosi joku turisti (usein kiinalainen) kuitenkin lähestyy aallokkoa tavoitteenaan upea valokuva. Turistia ei enää tämän jälkeen nähdä. Paikalliset kutsuvatkin rantaa Chinese takeaway -rannaksi.
Pakkohan tähän on ottaa mukaan muutama matemaatikko/fyysikko/insinöörivitsikin.
Humanisti, insinööri ja matemaatikko kilpailivat siitä, kuka tekee isoimman aitauksen lehmille. Humanisti aloitti. Hän teki neliön muotoisen aitauksen. Insinööri taas suoritti muutamia laskelmia ja tuli siihen tulokseen, että ympyrä olisi optimaalisin aitauksen muoto ja rakensi sellaisen. Matemaatikon vuoro tuli. Hän rakensi erittäin pienen aitauksen, meni seisomaan siihen ja sanoi: ”Määrittelen itseni aitauksen ulkopuolelle”.
Humanisti, fyysikko ja matemaatikko olivat ajelulla Englannin maaseudulla. He ajoivat lammasaitauksen ohitse, jossa seisoskeli viisi valkoista lammasta ja yksi musta lammas. Humanisti tokaisi ”no nyt tiedämme, että Englannissa on myös mustia lampaita”. Fyysikko katsoi hölmistyneenä humanistia ja korjasi, ”Ei, tiedämme vain sen, että Englannissa on ainakin yksi musta lammas”. Matemaatikko oli jonkin aikaa hiljaa, kunnes mutisi: ”tiedämme, että Englannissa on ainakin yksi lammas, jolla ainakin toinen puoli on musta”. Paikalle tullut filosofi sanoi: ”Tiedämme, että Englannissa ainakin vaikuttaa olevan jotakin, joka ainakin näyttää mustalta lampaalta”.
Kuumailmapalloilija joutui yllättäen nousseen ukkosmyrskyn riepoteltavaksi. Ennen kuin hän ehti löytää turvallisen laskeutumispaikan, myrsky alkoi kuljettaa palloa kauas pois suunnitellulta reitiltä. Pitkällisten vaiheiden jälkeen lentäjä onnistui laskeutumaan viljapellolle, hänelle täysin tuntemattomaan paikkaan. Pellon reunalla kulki maantie, jota pitkin ajoi polkupyöräilijä. Ilmapalloilija huusi: – Hei te siellä, osaatteko kertoa missä minä olen? – Totta kai, olette keskellä kaurapeltoa! Lentäjä oli hetken vaiti ja huusi sitten: – Oletteko ammatiltanne matemaatikko? – Kyllä, opetan matematiikkaa paikallisessa yliopistossa. Miten saatoitte arvata sen? – Vastauksenne kysymykseeni sijaintipaikkani määrityksestä oli eksakti ja teoreettisesti oikea, mutta käytännön arkielämän kannalta sillä ei ole mitään merkitystä!
Vanha sanonta on, että nauru pidentää ikää. On viitteitä siitä, että huumori voi auttaa torjumaan alzheimerin tautia, masennusta ja montaa muuta vaivaa. Näitä vaivoja voi torjua ainakin seuraavilla vitseillä:
Numbers are friends, for me, more or less. It doesn’t mean the same for you, does it – 3,844? For you it’s just a three and an eight and a four and a four. But I say, ”Hi! 62 squared.”
”To a mathematician, real life is a special case.”
”A tragedy of mathematics is a beautiful conjecture ruined by an ugly fact.”
”Old mathematicians never die; they just lose some of their functions.”
The functions are sitting in a bar, chatting (how fast they go from zero at infinity etc.). Suddenly, one cries: ”Beware! Derivation is coming!” All immediately hide themselves under the tables, only the exponential sits calmly on the chair. The derivation comes in, sees a function and says: ”Hey, don’t you fear me?” ”No, I’m e to x”, says the exponential self-confidently. ”Well”, replies the derivation ”but who says I differentiate along x?”
What is the shortest mathematicians joke? -Let epsilon be smaller than zero.
Mathematicians are like Frenchmen: Whatever you say to them, they translate it into their own language, and forthwith it means something entirely different. •