Kuva: FutureImagebank.fi
Lumesta on viime vuosina ollut paljon puhetta etenkin pääkaupunkiseudulla, missä on tätä kirjoitettaessa aluillaan ehkä jo neljäs runsasluminen talvi peräkkäin. Ovatko lumiset talvet seurausta ilmastonmuutoksesta vai ovatko ne tapahtuneet ilmastonmuutoksesta huolimatta? Tässä artikkelissa ilmastonmuutoksen vaikutusta lumioloihin tarkastellaan EU:n ENSEMBLES-hankkeessa tehtyjen alueellisten ilmastomallisimulaatioiden pohjalta.
Keskimäärin lumi vähenee…
Mallien kanta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on selvä: keskimäärin lumi vähenee. Yhdentoista mallin keskimääräisen ennusteen mukaan talvikauden keskilämpötila olisi Suomessa vuosina 2040-2069 noin 3°C korkeampi kuin v. 1981-2010. Talvikauden kokonaissademäärä kasvaa noin 10% (kuva 1, vasemmalla), mutta varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa sateista entistä isompi osa tulee vetenä. Niinpä lumisateet vähenevät Lappia lukuun ottamatta (kuva 1, keskellä). Maahan kertyvän lumen määrä – jota malleissa edustaa lumipeitteen vesiarvo – vähenee hiukan Lapissakin, mutta etelämpänä paljon enemmän. Helmi-maaliskuussa, jolloin lunta on nykyisin eniten, sitä olisi vuosisadan puolivälissä Pohjois-Lapissa noin 10% tähänastista vähemmän, mutta Lounais-Suomessa enää puolet nykyisestä määrästä (kuva 1).
Kuva 1. Talvikauden (marras-maaliskuu) kokonaissademäärän ja lumisademäärän muutokset sekä lumipeitteen vesiarvon muutos helmi-maaliskuussa. Muutokset kuvaavat eroajaksojen 1981 – 2000 ja 2040-2069 välillä 11 mallisimulaation tulosten keskiarvona. Kuvassa 2 tarkasteltava piste on merkitty viimeiseen karttaan sinisellä ympyrällä.
…mutta vuosienvälinen vaihtelu jatkuu
Ovatko viimeaikaiset lumiset talvet sitten ristiriidassa mallitulosten kanssa? Eivät suinkaan välttämättä. Edellä tarkasteltu lumimäärän 30 vuoden keskiarvo ei suoraan kerro, mitä jonain yksittäisenä talvena tapahtuu.
Erityisesti Uudellamaalla lumiolot vaihtelevat suuresti vuodesta toiseen. Jotkin länsituulten hallitsemat talvet, kuten viimeksi 2007-2008, ovat lähes lumettomia alituisten suojasäiden takia.
Sellaisina talvina, joina ilmavirtaukset käyvät voittopuolisesti idän tai kaakon puolelta, lunta kertyy paljon enemmän. Mantereiset kaakkoistuulet pitävät yleensä lämpötilan pakkasen puolella, mutta etenkin alkutalvesta ne keräävät runsaasti kosteutta mukaansa vielä avoimelta Suomenlahdelta. Rannikkokonvergenssina tunnetun ilmiön takia suuri osa kaakkoistuulten tuomasta kosteudesta sataa lumena etelärannikon tuntumaan.
Viime talvien lumimäärät ovat olleet suuria mutteivät läheskään ennätyksellisiä. Helmikuussa 2010 lunta oli Helsingin Kaisaniemessä enimmillään 73 cm mutta maaliskuussa 1941 peräti 109 cm. 1970-luvun alun jälkeen runsaslumisia talvia on kuitenkin sattunut harvoin, mikä on saanut viime talvet tuntumaan poikkeuksellisilta.
Entä sitten tulevaisuudessa? Kuvassa 2 nähdään esimerkkinä lumimäärän vuosienvälinen vaihtelu Uudellamaalla yhdessä käytetyistä ilmastomalliajoista. Kaikkiaan vähälumiset talvet yleistyvät ja runsaslumiset harvinaistuvat malli-ilmaston vähitellen lämmetessä. Kuitenkin myös runsaslumisia talvia esiintyy vielä tämän vuosisadan loppupuolellakin.
Kuva 2. Lumipeitteen vesiarvon kuukausiarvojen vuosimaksimit eteläisellä Uudellamaalla eräässä ilmastomalliajossa. Vuosien1 981-2010 simuloitu keskiarvo on merkitty vaakaviivalla. Tätä runsaslumisemmat talvet on merkitty sinisillä pylväillä. Talvet, joina lumen määrä jää alle puoleen vuosien 1981-2010 keskiarvosta, on merkitty punaisella. Näiden kahden ääripään väliin osuvat talvet on merkitty keltaisella värillä.
Tässä simulaatiossa koko 150-vuotisjakson 1951-2100 lumisin talvi osuu sattuman oikusta vasta vuoteen 2060. VR:lle, tai minkä niminen firma tuolloin junaliikennettä hoitaakaan, voi silloin ennustaa suuria vaikeuksia, jos tämä malliennuste käy toteen.
Jyrki Räisänen
Professori
Helsingin yliopisto
Fysiikan laitos
Lisätietoa aiheesta
Eklund, J., 2010: Lumiolojen muutokset Pohjois-Euroopassa alueellisissa ENSEMBLES
-ilmastomallisimulaatioissa. Pro gradu, Helsingin yliopiston fysiikan laitos, 65 + 3 s.
Räisänen, J. ja J. Eklund, 2011: Ilmastonmuutoksen vaikutus lumioloihin. Ilmastokatsaus, 11/2011, s. 4-5.
Räisänen, J. ja J. Eklund, 2012: 21st century changes in snow climate in Northern Europe: a high-resolution view from ENSEMBLES regional climate models. Climate Dynamics, 38, 2575-2591. 10.1007/s00382-011-1076-3.