MAL:n vuosikokous pidettiin 25.4.2024 Helsingin Jätkäsaaressa, hotelli Clarionin tiloissa. Kokousta edelsi kahdeksan vuotta Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteerinä toimineen, hiljattain Ilmatieteen laitoksen pääjohtajaksi palanneen Petteri Taalaksen esitelmä. Taalas on kansainvälisesti arvostettu ilmastoasiantuntija, joka nimitettiin pääsihteerikautensa jälkeen Suomen pysyväksi edustajaksi WMO:hon. Toisaalta hän on WMO:n pääsihteerinä saanut sekä tiedeyhteisössä että luonnonsuojelujärjestöiltä arvostelua lausunnoista, joiden on tulkittu vähättelevän hiilinielujen merkitystä. Taalas painottaakin viestinnässään kasvihuonepäästöjen vähentämistä. Suurimmat päästövirrat tulevat energiantuotannosta, teollisuudesta ja liikenteestä.
Vuosikokousesitelmän viesti oli kaunistelematon mutta yhä toiveikas. Vuonna 2015 solmitussa Pariisin ilmastosopimuksessa mainittu pyrkimys planeettamme keskilämpötilan nousun rajaamisesta alle 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta on karannut. Taalas kuitenkin uskoo, että tavoite lämpenemisen pitämisestä alle kahdessa asteessa on yhä saavutettavissa: tarvittava teknologia päästöjen vähentämiseen on jo olemassa ja energiantuotannossa on tapahtumassa nopea murros ilmastoystävällisempään tuotantoon. Taalas myös huomautti, maakohtaiseen pylväsdiagrammiin tukeutuen, ettei talouskasvu ole automaattisesti tarkoittanut päästöjen kasvua.
Jo aiheutuneen lämpenemisen seuraukset ovat joka tapauksessa vakavia ja pitkäkestoisia. Taalaksen sanoin jäätiköiden osalta peli on menetetty. Jäätiköiden sulamisesta aiheutuva merenpinnan nousu jatkuu vielä tuhansia vuosia. Tropiikin ja napojen lämpötilaeron väheneminen aiheuttaa paikalleen jämähtäviä korkeapaineita ja päivästä toiseen samoja reittejä vaeltavia matalapaineita. Toisaalla siis kärsitään kuivuudesta, kun toisaalla sataa ongelmaksi asti. Näimme karttoja siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa eri puolilla maailmaa. Kuulimme myös lämpenemisen vaikutuksista Suomessa. Kasvukauden lämpösumman kasvu ei automaattisesti hyödytä maataloutta, sillä lämpenemiseen liittyy voimakas sään vaihtelu. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii kulunut kevät poikkeuksellisine takatalvineen.
Matemaattis-luonnontieteellinen yleisö oli huomioitu erityisesti esitelmän sääfysiikkaosuudessa. Saimme kuulla säähavaintojen keräämisestä sekä siitä, millaiseen fysiikkaan säämalli perustuu ja miten ilmastonmuutosta pystytään ennustamaan. Meteorologin työ on muuttunut konsulttimaisempaan suuntaan, kun tehtäviin sisältyy ennustetun sään vaikutusten pohtimista asiakkaan kanssa. Esimerkiksi ilmailussa, liikenteessä, pelastustoimessa ja sähköyhtiöissä ennakkoon varautuminen on tärkeää.
Itse esitelmän mielenkiinnolla kuunnelleella yleisöllä riitti jälkeenpäin kysymyksiä laidasta laitaan: Suomen tämänhetkisestä ilmastopolitiikasta globaaliin varautumiseen ja ilmastonmuokkauksesta sääennusteissa ilmoitettaviin sateen todennäköisyyksiin. Mainittakoon, että julkisessa keskustelussa toisinaan esiin nousevan ilmastonmuokkauksen arvioidut vaikutukset olisivat kuuleman mukaan rajut: otsonikato, Intian monsuunisateiden menettäminen ja merten edelleen jatkuva happamoituminen. •
Kiitämme Petteri Taalasta mielenkiintoisesta esitelmästä ja asiantuntevista vastauksista yleisön kysymyksiin!
Anne Kotiharju