Tutkijalle on hyvin tärkeää, että hänen tuottamallaan tiedolla on hyötykäyttöä. Varsinkin valtiolla tuotetun tiedon tulee olla kaikkien kansalaisten saatavilla, maksetaanhan tuotantokulut osin kansalaisilta kerättävillä veroilla. Avoimen tiedonvälityksen toivotaan synnyttävän uutta yritystoimintaa, tiedon panttaaminen ei ole yhteiskunnalle hyödyllistä. Tiedon avoimuus hyödyttää myös tutkijan uraa, koska dataa käytettäessä tutkijan työhön referoidaan. Ympäristöpuolella tutkimusdataa on talletettu erilaisiin julkisiin rekistereihin jo pitkään, koska mittauksin ja mallituksilla tulee varmistaa, että yritykset tai yksityiset henkilöt eivät pilaa luontoa vaan noudattavat lainsäädännön vaatimuksia.
Säätila vaikuttaa mm. maatalouteen, energian tuotantoon ja jakeluun, turismiin, infrastruktuuriin, liikenteeseen, ympäristöön ja terveyteen. Sääennusteilla ja -varoituksilla voidaan osin varautua vahinkojen torjuntaan ja toimintojen suunnitteluun taloudellisten menetysten minimoimiseksi ja resurssien optimoimiseksi. WMO:n (World Meteorological Organization) arvion mukaan vuosien 1970-2012 välillä raportoitujen säätilasta aiheutuvien katastrofien määrä kasvoi lähes viisinkertaiseksi, kumuloituvat taloudelliset haitat kasvoivat vieläkin enemmän (WMO, 2014). WMO julkaisi kesäkuussa kansainvälisen raportin sääpalveluiden arvosta yhteiskunnalle (WMO 2015).
Suomessa VTT arvioi 2007 raportissa Hautala ja Leviäkangas (2007) Ilmatieteen laitoksen (IL) palveluiden yhteiskuntataloudelliseksi hyödyksi liikenteen, logistiikan, talonrakennuksen ja kiinteistönhallinnan, energian tuotannon sekä maataloustuotannon aloilta 260-290 miljoonaa euroa vuodessa. Raportin mukaan IL:n palveluihin sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle vuosittain vähintään viisinkertaisen hyödyn, vaikka tutkimuksen ulkopuolelle jäi IL:n palveluita hyödyntäviä toimintoja, joiden merkitys yhteiskunnan toiminnalle ja turvallisuudelle on suuri (meteorologisten tietojen hyödyntäminen suuronnettomuuksien hallinnassa ja varautumisessa luonnonkatastrofeihin sekä sään ääri-ilmiöiden hallintaan). IL ei kuitenkaan toimi pelkällä budjettirahalla, vaan hankkii tutkimuksen rahoituksesta noin puolet talon ulkopuolelta, kuten lähes kaikki valtion sektoritutkimuslaitokset IL on tänään yksi niistä valtion laitoksista, jotka tarjoavat lähes kaiken tuottamansa tiedon ilmaiseksi kansalaisten käyttöön. Datan avaamisprojekti käynnistyi Inspiredirektiivin hyväksymisen aikoihin 2007, ja sen loppuraportissa (Honkola ja muut, 2013) kuvaillaan projekti ja sen hetkiset vapaasti saatavat aineistot. Verkkopalvelu josta aineistoja voi katsella ja ladata vapaasti avattiin yleiseen käyttöön 2013. Aluksi palvelun piiriin kuuluivat sää-, meri- ja ilmastohavainnot, tutka- ja salamahavainnot sekä kansallisen sääennustemallin (HIRLAM) tiedot. Reaaliaikainen data vei vuonna 2012 levytilaa 400 Teratavua, arkistot saman verran, mutta tietomäärät kasvavat kiihtyvällä vauhdilla. Tiedot viedään rajapintaan koneluettavassa muodossa jotta niitä voitaisiin jatkojalostaa ja käyttää suoraan automaattisissa sovellutuksissa ja esimerkiksi markkinoinnissa. Järjestelmän käytettävyysaste on ollut hyvin korkea (IL, 2015).
Vuoden 2014 alusta lähtien avoimuus koskee kaikkea IL:n tuottamaa dataa (IL, 2015). Tämä tarkoittaa että kansalaisten saatavilla on numeerisessa muodossa kaikkien mitattujen sääparametrien arvot, aikasarjat, salamat ja säteily, uusimmat mallitetut sää-, aalto-, meren hydrografia-, virtaus-, meriveden korkeus sekä merijääennusteet. Havainnoista sää-, lentosää-, tiesää-, tutka-, masto- ja meriveden korkeushavainnot päivitetään hyvinkin tarkalla aikaresoluutiolla. Ilmastollisia vuorokausi- ja kuukausi- arvoja sekä tilastoja on saatavilla vuodesta 1961 lähtien ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961, Kaisaniemen asemalta Helsingistä vuodesta 1844 ja Sodankylästä vuodesta 1891 lähtien. Mukana ovat myös ilmastonmuutosskenaariot kolmelle seuraavalla 30-vuotisjaksolle. Ympäristöhavainnoista pitoisuudet löytyvät ilmanlaatuportaalista (ilmanlaatu.fi), Silam-mallilla ennustetut hetkelliset pitoisuudet ja laskeumat (https://silam.fmi.fi) viedään Eurooppalaisen MACC-projektin sivuille (gmes-atmosphere.eu/) ja Hilatar-mallilla lasketut rikin ja typen ilmasta peräisin kertyvät laskeumat tuodaan 6-tuntiarvoina usealle vuodelle laskettuina MMEA-projektin envitorille tai IL:n rajapintaan tänä syksynä.
Datan käyttö
IL:n datojen rekisteröityjen käyttäjien määrä ylitti 5000 käyttäjää ja latauksia suoritettiin 6000 latausta tunnissa vuosi datan avautumisen jälkeen (IL, 2015). Avointa dataa on myös säätietojen ja ennusteiden jakaminen verkkopalvelussa. Tiedoista jalostetaan uusia tuotteita jatkuvasti (facebook.com/fmibeta).
Tieto tuodaan rajapintaan kansainvälisesti sovitussa muodossa jonka kuvaus löytyy Open Geospatial Consortium nettisivuilta opengeospatial.org/. Datan käytölle on olemassa ohjeistus verkkosivuilla en.ilmatieteenlaitos.fi/open-data-manual. Datan voi noukkia kuvina tai numeerisena datana. Uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi on toivottavaa, että data noukitaan numeerisessa muodossa ja niistä jatkojalostetaan kaikille avoimia hyödyllisiä tuotteita. Esimerkiksi, olisi hyvä, jos kansalaiset voisivat tilata IL:ltä tai joku hyötykäyttäjä kehittäisi palvelun, jolla lasketaan kullekin kaupungille tai halutulle pisteelle ilmakehän tuuli- ja sekoitustiedoista trajektoreja, joilla voisi on-line selvittää saastelähteen mahdollisen kulkeutumisreitin ja alkuperän mikäli ilmanlaatu heikkenee ja pitoisuudet kohoavat. Itselleni on ollut suuri ilo saada tuottaa ilmaiseen jakeluun laatimallani numeerisella ilman saasteiden leviämistä ja kemiallista muuttumista simuloivalla mallilla laskettu tausta-alueiden ilmansaastekuormitus, joista saattaisi olla hyötyä selvitettäessä ympäristövaurioiden syytä.
Viitteitä
Hautala R ja Leviäkangas P., 2007. Ilmatieteen laitoksen palveluiden vaikuttavuus. VTT publications 577, 286 s. vtt.fi/inf/pdf/publications/2007/P665.pdf
Honkola M-L. ja muut, 2013. final report for the open data project. helda.helsinki.fi/handle/10138/42401
IL, 2015. ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data-avattavat-aineistot
WMO 2015. Valuing Weather and Climate: Economic Assessment of Meteorological and Hydro-
logical Services. WMP-No. 1153, 308 p. wmo.int/gfcs/sites/default/files/wmo_1153_en.pdf
WMO 2014. Atlas of Mortality and Economic Losses from Weather, Climate and Water Extremes (1970–2012) (WMO-No. 1123). 48 p. reliefweb.int/report/world/atlas-mortality-and-economiclosses-weather-climate-and-water-extremes-1970-2012.
TkT Marke Hongisto