Tässä tarina siitä, miten minut lisättiin mysteeriseen Telegram-ryhmään, jonka kautta päädyin matematiikkakilpailuun bulgarialaiseen pikkukaupunkiin!
Miten päästä Blagoevgradiin?
Syksyn 2022 matematiikan ja fysiikan opiskelijoiden IntegraatioFesteillä täällä Tampereella kävin kännissä ja läpällä mysteerisessä “IMC-karsintakilpailussa”, joka järjestettiin yliopiston kampuksella. Eteeni asetettiin paperi, jossa oli viisi melko yksinkertaista matemaattista pulmaa. Näistä kolme sain ratkaistua, ja tämän menestyksen perusteella (?) minut myöhemmin lisättiin yhtä mysteeriseen “IMC”-nimiseen Telegram-ryhmään. Vasta myöhään keväällä 2023 minulle paljastui mitä tämä kirjainyhdistelmä merkitsi: International Mathematics Competition! Tarkoituksena olisi siis lähteä edustamaan Suomea yliopisto-opiskelijoille tarkoitettuun kilpailuun Bulgarian Blagoevgradiin.
Käytännön järjestelyjä matkalle hoiti SFMO:n Eppu Heinonen, kiitokset tästä hänelle! Kilpailutiimiin päätyi lopulta minun lisäksi Aalto-yliopistosta neljä opiskelijaa sekä matematiikan lehtori, joka toimi joukkueen “team leaderinä”. Joukkueeseen ei ollut mitään virallista karsintakilpailua. Nämä fyysikkokiltalaiset teekkarit kuitenkin hyväksyivät orvon tamperelaisen luonnontieteilijän oikein mukavasti joukkoon mukaan.
Entä rahat? Lennot Helsingistä Sofiaan ja takaisin maksoivat yhteensä reilut 600€, ja kilpailun osallistumismaksu on 500€, joka kattoi majoituksen kampuksella, bussikuljetukset Sofian ja Blagoevgradin välillä, ruokailut sekä ekskursion. Matkalle saatiin sponsoritukea Suomalaisen Tiedeakatemian matematiikan rahastolta, SFMO:lta sekä (minulle) Tampereen yliopiston tietotekniikan laitokselta. Loppujen lopuksi omaa maksettavaa jäi lentojen varauspäivästä riippuen 100-200€. Tämän lisäksi rahaa ei osallistumismaksun kattavuuden ja paikallisen hintatason vuoksi kulunut paljoakaan. Suomalaista sielua ilahdutti esimerkiksi nähdä kaupoissa kahden litran olutpulloja hintaan 1,10€ / kpl.
Viisi päivää Blagoevgradissa
Matka kesti kaiken kaikkiaan seitsemän päivää, joista kaksi kului matkustamiseen. Alku- ja loppuseremonioiden sekä kahden kilpailupäivän lisäksi matkaan kuului ekskursio upeaan vanhaan luostariin keskellä Bulgarian vuoristoa, mikä oli itselleni yksi reissun kohokohdista. Näiden ulkopuolella oli runsaasti vapaa-aikaa, jota kulutettiin esimerkiksi vaeltamalla viereisillä kukkuloilla, pelaamalla pingistä kampuksen kellarissa ja (kuulemma) nauttimalla paikallisesta ruoka- ja juomakulttuurista.
Itse kilpailuista tuli vahvat flashbackit pitkän matematiikan YO-kokeeseen. Kuusi tuntia luokkahuoneessa, kynä, paperia ja vesipullo. Tekemistä kyllä riitti, sillä tehtävien vaikeustaso oli, no, mitä odottaisit kansainvälisessä matematiikkakilpailussa. Iso osa tehtävistä oli käytännössä matemaattisella kielellä ilmaistuja loogisia pulmia, joissa haaste oli yksittäisen “kikan” keksimisessä, jonka avulla tehtävä ratkeaisi melko helposti. Toisaalta esimerkiksi peruskoulu- ja lukiotason matematiikkakilpailuihin verrattuna täällä odotettiin paljon parempaa tuntemusta alueiden keskeisistä lauseista ja matemaattisista “työkaluista”. Jos kysymyksen aihealue ei ollut entuudestaan kovin tuttu, arvailulla ja omalla päättelyllä ei ollut toivoa päästä kovinkaan pitkälle. Loppupään tehtävät olivatkin sitten jo niin vaikeita, että niistä täydet pisteet sai neljästäsadasta osallistujasta vain pari neropattia.
https://www.imc-math.org.uk/?year=2023&item=problems.
Kannattaako mennä Blagoevgradiin?
No, kiinnostaako melkein ilmainen viikon loma Bulgariassa? Tapahtumassa on kilpailusta huolimatta rento tunnelma, ja jos matematiikka on lähellä sydäntäsi, pääset siellä kunnolla nörtteilemään ja verkostoitumaan muiden opiskelijoiden kanssa. Kilpailijoita oli paikan päällä yllättävän kattavasti ympäri maailmaa, ja oli hauska tutustua ja hengailla heidän kanssaan. Krääsää tarttui mukaan myös mukavasti, mm. kaksi paitaa sekä bluetooth-kajari.
Jos haluaa oikeasti pärjätä kilpailussa, suosittelen vahvasti viime vuosien kysymysten harjoittelemista ja englanninkielisen matemaattisen sanaston opettelua. Taustatietoa on tietenkin hyvä olla; esimerkiksi reaalianalyysin perustulokset on hyvä muistaa ulkoa, kuten myös yleisimmät epäyhtälöt. Mitään mieletöntä ei periaatteessa tarvita, sillä matematiikan perusopinnoilla ja pakollisilla aineopinnoilla pääsee jo pitkälle. Kilpailumatematiikkahan on luonteeltaan aika erilaista verrattuna yliopiston kurssien harjoitustehtäviin, ja pelkän tiedon lisäksi tarvii puhdasta nokkeluutta ja “out-of-the-box” -ajattelukykyä. Netistä löytyy kyllä hyvin teoksia ja tehtäväsarjoja, joiden avulla voi harjoitella juuri tällaisia taitoja.
Olisi hauska, jos IMC olisi hieman näkyvämpi suomalaisille matematiikan opiskelijoille, itsehän päädyin kilpailuun melkein vahingossa. Säännöllisempi osallistuminen, joukkueiden koon kasvattaminen ja mahdollinen kilpailumenestys voisi myös tehdä rahoituksen hakemisesta luotettavampaa. Jos IMC:hen osallistuminen tai matematiikan opiskelu ylipäätäänsä kiinnostaa, lisätietoa voi saada artikkelin kirjoittajalta Telegramissa @matskuman5, tai saapumalla syksyn IntegraatioFesteihin Lappeenrantaan, jossa kilpailumatematiikkaa voi harjoitella Juo ja derivoi -kilpailussa!
Odotukseni olivat harjoittelun puutteesta johtuen olemattomat. Petyin silti. •
Matias Selin