Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji. Arvioiden mukaan jopa 3,5 miljardia ihmistä joko seuraa tai harrastaa jalkapalloa, joten se todellakin on suurten massojen huvi.
Radioselostaja Raimo Häyrinen on sanonut, että jalkapallo on joko viisaiden miesten yksinkertainen peli tai sitten yksinkertaisten miesten viisas peli.
Kirjassaan ”Salakapakoita ja tappaiskeittoa” Lasse Lehtinen kuvaa matkojaan useisiin kansainvälisiin isoihin otteluihin. Miten niihin sai lippuja ja miten niissä kohdeltiin arvovieraita, jos sellaiseksi osui. Otteluiden seuraamisessa tärkeää tuntui oleva, että valitsi joukkueen, jota kannatti, ellei jo alun perin ollut jommankumman joukkueen kannattaja.
Otteluita paikan päällä seuraava yleisö eli ottelutilanteiden mukaan. Jos oma joukkue oli häviöllä, oli tunnelma alamaissa, mutta jos oma joukkue pääsikin tasoihin ja vieläpä voittoon, niin kannattajat tietenkin riehaantuivat.
Kyllä vähän vähäisemmissäkin otteluissa on tunnelmaa, ellei juuri niissä. Jo minun ollessani nuori, kerrottiin tarinaa, jossa kotiottelussa Kuopion Palloseuran hyökkääjä oli tehnyt irtioton ja oli potkaisemassa pallon maaliin, kun katsomosta kuului huuto ”Älä laakase, älä laakase, naatitaan.”
Hollantilaisen valmentajan Johan Cruyffin kerrotaan sanoneen, että ”jos pallo on meillä, niin vastustaja ei tee maaleja”. Tuon minäkin ymmärrän.
Googlen hakukone auttaa päivittäin miljoonia ihmisiä navigoimaan internetissä. Algoritmin kehittivät Googlen perustajat Larry Page ja Sergey Brin vuonna 1996. Heidän tavoitteenaan oli kehittää menettely, jolla internetin eri sivut voitaisiin rankata ja näin helpottaa ihmisten navigointia yhäti kasvavassa internetissä.
Roberto Carlosin potku on kuuluisa. Kuva Clipart.info.
Jalkapallovalmentajat huomasivat, että Googlen tapaa rankata internetin sivustoja voidaan käyttää myös muissa tilanteissa, joissa on verkostoja (nettisivuja ja niiden välisiä linkkejä). Jalkapallojoukkueen pelaajat ja heidän pallonsyöttönsä muodostavat verkoston.
Kaksi lontoolaista matemaatikkoa, Javier López Peña ja Hugo Touchette päätti kokeilla Googlen algoritmia pelien analysoimiseen. Jos ajatellaan, että kukin pelaaja on nettisivu ja pallon syöttäminen on linkki nettisivulta toiselle, niin kaikkia pelin aikana annettuja syöttöjä voi pitää verkostona.
Syöttö joukkuetoverille osoittaa, että luotat häneen.
Matemaatikot käyttivät julkaistuja syöttötilastoja saadakseen selville, kutka pelaajat rankattiin parhaimmiksi. Kun heidät oli tunnistettu, sen jälkeen joukkueen peliin oli helppo vaikuttaa.
Sellainen joukkue, jonka syötöt kohdistuivat tasaisesti kaikille pelaajille, ja josta ei voitu tunnistaa selviä avainpelaajia, menestyi otteluissa.
Datan kerääminen ja käyttö on noista ajoista lisääntynyt. Ottelusta saatetaan koko pelin ajalta kerätä tietoa, missä pelaaja on ollut pallon kanssa, missä muut lähimmät pelaajat ovat olleet ja minne syötöt ja laukaisut ovat kohdistuneet. Parhaimmillaan käytetään hienostunutta tekniikkaa, jossa tallennetaan jokaisen pelaajan sijainti jokaisella hetkellä. Tämän kaiken datan analysointiin tarvitaan asiantuntijoita, joiden tehtävänä on analysoida vastustavaa joukkuetta ja löytää sen heikkoudet ja vahvuudet ja erityisesti sen, miten joukkue verkostona toimii.
Vuonna 1997 pelissä, jossa Brasilia pelasi Ranskaa vastaan, Roberto Carlos potkaisi vapaapotkun noin 30 metrin päässä maalista. Tällaisessa tilanteessa pallo yleensä potkaistaan jollekin joukkuetoverille, jonka jälkeen peli jatkuu.
Carlos potkaisikin pallon kohti maalia, mutta aluksi näytti siltä, että pallo lentää reilusti maalin ohi. Loppumetreillä pallo kuitenkin teki mutkan vasempaan, ja lensi maalivahdin taakse maaliin.
Pallon käyttäytyminen hämmästytti ainakin maalivahdin, mutta käyttäytyminen voidaan selittää pallon kulkuun liittyvällä fysiikalla.
Sama fysiikka koskee tietenkin kaikkia muitakin lajeja, joissa pelivälineenä on pallo – tennis, pöytätennis, baseball jne.
Ilmiön fysikaalinen selittäminen ulottuu niinkin kauas kuin Isaac Newtoniin, vaikkakin se on saanut nimensä fyysikko Gustav Magnusin mukaan (Magnus efekti).
Pallon pyöriminen aiheuttaa toiselle puolen alipaineen ja toiselle puolelle ylipaineen ja aiheuttaa palloon voiman, joka saa sen muuttamaan suuntaansa.
Kun Carlos potkaisi pallon, oli sen nopeus alussa noin 110 km/h. Nopeuden ollessa näin suuri, ilman virtaus pallon ympärillä ja perässä on turbulenttia ja kaoottista ja ilman vastus on pieni. Pallon nopeuden pienetessä ilman virtaus pallon ympärillä muuttuu laminaariseksi. Tällöin alkaa Magnus-efekti vaikuttaa, ja pallon kulkusuunta muuttuu riippuen spinin suunnasta.
Ilmeisesti Zlatan on fysiikkansa lukenut. Toisaalta harjoittelu ja kokemus tuo saman tiedon selkäytimeen.
Vuonna 1986 puoliväliottelussa Argentiina – Englanti Diego Maradona teki maalin, jota kutsutaan Jumalan käsi -maaliksi. Maradona väitti, että maalin teki Jumalan käsi, vaikka jotkut kyllä epäilevät käden olleen Maradonan käsi. •