Olemme pienessä kaveripiirissä pohtineet sitä, että nykyisin ei enää pääse kuulemaan kunnon vanhanajan puheita, jotka ylevöittävät sielun ja ruumiin. Voi tietenkin olla, että sellaisia yhä pidetään, mutta me emme vain ole sattuneet tilaisuuteen kuulemaan.
Miten sitten juhlapuhe laaditaan ja miten se pidetään?
Puheen esittäminen ja puheen sisältö kuuluvat yhteen. Karismaattinen esiintyjä tekee tylsästäkin puheesta kiinnostavan ja myös toisinpäin, huono esiintyjä voi pilata hyvänkin puheen.
Mikä on puheen tarkoitus? Puheen kirjoittajan tulee miettiä, mitä minä haluan tällä puheella saada aikaan?
Puheessa ei saa olla liikaa asiaa. Tulee mieluummin karsia sisältöä, jos se tuntuu liian raskaalta.
Puhetta kannattaa miettiä sekä sisällön, että rakenteen kannalta. Tulee myös kartoittaa esitystilanne: missä puhe pidetään, keitä ovat kuulijat ja millainen on muu ohjelma.
Puhetta eivät kaikki, ainakaan me tavalliset pulliaiset, keksi omasta päästä. Puhetta varten tulee kerätä aineistoa. Aineistoa valittaessa tulee pitää mielessä, että puhe laaditaan sen kuulijoille, eikä julkiselle sanalle tai lukijoille.
Puheen tulisi sisältää yksityiskohtia, jotka ovat puhujan ja kuulijoiden yhteistä henkistä omaisuutta. Näiden päälle sitten voi lisätä yllättäviä näkökulmia, ideoita ja ehdotuksia.
Henrik Tikkanen kirjoitti, että ”silloin on mies onnistunut elämässä, kun hän ei enää pidä ainuttakaan itse kirjoittamaansa puhetta”.
Valtioiden päämiehillä ja muilla merkittävillä puheenpitäjillä on erityisiä puheenkirjoittajia. Erinomaisena puheiden pitäjänä mainitaan usein presidentti John F. Kennedy.
Kennedyn tapana oli keskustella puheen kirjoittajan kanssa puheen aiheesta, lähestymistavasta ja päämääristä. Hän myös usein muokkasi luonnosta tai saattoipa jopa hylätä koko valmistellun puheen.
Kennedyn puheenkirjoittaja Theodore Sorensen kertoi myöhemmin pyrkimyksenä olleen:
- lyhyet puheet, lyhyet virkkeet ja lyhyet sanat
- pääkohtien ja ehdotusten numerointi tai jaksottelu
- lauseiden, fraasien ja jaksojen rakentaminen mahdollisimman yksinkertaisiksi, selkeiksi ja tehokkaiksi.
Kennedy oli myös mieltynyt alkusoinnunomaisten toistojen käyttöön. Puheen pääviesti tuli myös hioa lähes aforistiseen muotoon, jotta se jää paremmin mieleen.
Puheen avauksessa kannattaa käyttää tilanteeseen sopivaa huumoria. Joskus huumori voi nousta jostain puhetta edeltävästä tilanteesta tai sattumasta.
Kennedyllä oli myös ”lopetuskansio”. Siihen oli kerätty aineistoa, joka joko sellaisenaan tai sopivasti muokattuna saattaisi antaa puheelle kohottavan lopun.
Edellä olevasta jo huomaa, että puheessa tulee olla kolme osaa, aloitus, keskikohta ja lopetus.
Parivaljakko Kennedy/Sorensen oli sitä mieltä, että puheen kielellinen asu tulee sovittaa kuulijakunnan mukaan.
Sanasto on valittava siten, että asian nopea ja yksiselitteinen ymmärtäminen on mahdollista. Mikäli joutuu käyttämään ”outoja” sanoja, tulee ne selittää kuulijoille. Parasta on käyttää suomalaisia vastineita ja/tai puhekielenomaisia arkisia sanontoja.
Taannoisessa aamu-TV:ssä keskusteltiin puheiden pitämisestä. Esimerkkeinä hienoista puheista otettiin esille Kamala Harrisin voitonpuhe, joka sisälsi mikrotarinoita, tuokiokuvia, kielikuvia ja toistoja ja venäläisen toisinajattelijan Aleksei Navalnyin puhe vangitsemisoikeudenkäynnissä. Puheessa viljeltiin huumoria ja ironiaa. Ainakin siitä jää elämään sana ”kalsarimyrkyttäjä”.
Aamu-TV:ssä esiintyneet asiantuntijat myös kehottivat puheiden pitäjiä lukemaan filosofisia teoksia, runoutta, elämäkertoja ja muuta vastaavaa, joista voi poimia sattuvia ilmaisuja ja sanontoja. He myös korostivat sitä, että puheen tulisi sisältää jokin sellainen sanonta, joka jää elämään. Puheen lopussa tulisi olla kolme ajatusta yhteenvetona. •
Lähde: Sanankäytön pikkujättiläinen, jonka ovat toimittaneet Hannu ja Janne Tarmio.
Aiheesta myös kirjassa Elämäsi paras puhe, jonka ovat kirjoittaneet Unna Lehtipuu ja Antti Mustakallio. Kirjan kirjoittajat olivat Aamu-TV:ssä asiantuntijoina.
P.S. MALin 60-vuotisjuhlat pidetään 12. marraskuuta 2021. Juhlapaikkana on Ostrobotnia ja juhlapuheen on lupautunut pitämään Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri. Kannattaa ilmoittautua mukaan juhlaan.
Martti Annanmäki
Photo by Michal Czyz on Unsplash