Antennigalaksi
Kuva: Nasa/ESA Hubble Heritage Team
Tänä vuonna on kulunut neljäsataa vuotta siitä, kun Galileo Galilei suuntasi omatekoisen kaukoputkensa kohti Jupiteria ja näki sen ympärillä neljä kiertolaista. Ennenkuulumaton havainto oli vallitsevien käsitysten vastainen. Taivaankappaleiden ei kuulunut kiertää muita kaltaisiaan vaan kiltisti kaikkeuden keskipistettä eli maapalloa.
Samaan aikaan saksalaissyntyinen Johannes Kepler julkaisi vuosikymmenen kestäneen tutkimuksensa Marsin liikkeestä. Kirjassaan Astronomia Nova hän osoittaa vastaansanomattomasti planeettojen kiertävän Aurinkoa elliptisillä radoilla ja esittää niiden liikkeelle nykyään Keplerin lakeina tunnetut yhtälöt. Nämä havainnot käynnistivät muutoksen, joka järistyksen lailla mullisti sekä luonnontieteet että maailmankuvan.
Nykyään napinpainalluksen päässä on tarjolla moninkertaisesti tietoa ja maailmankaikkeuden ihmeitä verrattuna sihen mitä Galileillä tai Keplerillä koskaan oli. Siitä huolimatta jokainen voi edelleen kokea löytämisen riemua ja uuden oppimisen iloa. YK:n julistaman tähtitieteen vuoden tunnuslauseena onkin ”Löydä maailmankaikkeus”.
135 maassa järjestettävien lukuisten yleisötapahtumien tavoitteena on lisätä suuren yleisön ymmärrystä nykyaikaisesta maailmankuvasta ja kertoa kuinka tähtitiede on ratkaisevasti vaikuttanut sen rakentumiseen. Suomessa Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ja Tähtitieteen vuoden työryhmä koordinoi kotimaisia tapahtumia.
Eräs kulmakivihankkeista on Sata tuntia tähtitiedettä. Maailmanlaajuisessa yleisötapahtumien sarjassa 2.–5.4. on muun muassa suoria verkkolähetyksiä ja havaintotilaisuuksia. Suomessa tähtiharrastajat järjestävät havaintotapahtumia, jotta mahdollisimman moni pääsee kurkistamaan kaukoputkeen ja näkemään saman minkä Galilei neljäsataa vuotta aiemmin.
Kouluille suunnataan paljon toimintaa, koska nuoret ovat tärkeä kohderyhmä. Esimerkiksi Luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen talkoot (LUMA) ja Matemaattisten aineiden opettajain liitto MAOL ovat koonneet oppilaille itse tehtäviä havaintotöitä. (http://www. helsinki.fi/luma/liitteet/tahtitiede.pdf).
Vuoden aikana halutaan myös kiinnittää huomiota pimeään tähtitaivaaseen. Vuosituhansien ajan tähtikirkkaat yöt ovat siivittäneet ihmisten mielikuvitusta synnyttäen rikkaan kulttuuriperinnön. Nykyään yötaivaan kauneutta uhkaa leviävän kaupungistumisen aiheuttama valosaaste. Kampanjassa Kuinka monta tähteä jokainen voi itse havaita valosaasteen vaikutuksen laskemalla montako tähteä kotipaikaltaan näkee ja verrata tulosta todella pimeän paikan tilanteeseen.
Taivaalle kannattaa katsoa. Alkuvuotta on ilahduttanut kirkkaana iltatähtenä lounaistaivaalla loistanut Venus ja Jupiter ilmestyy taivaalle huhtikuun aamuhämärissä. Elokuusta lähtien se näkyy koko yön matalalla etelässä. Heinäkuun 22. nähdään Kaukoidässä vuosisadan pisin täydellinen auringonpimennys, jonka kapea täydellisyysvyöhyke kulkee Intian, Bangladeshin ja Kiinan läpi. Marraskuun puolivälissä odotetaan voimakasta Leonidien tähdenlentoparvea. Ennusteiden mukaan silloin voi näkyä jopa yli 500 tähdenlentoa tunnissa.
Tähtitieteellä on ollut keskeinen rooli koko modernin maailmankuvan rakentuessa viimeiset neljäsataa vuotta. Nykyään kaukoputkilla tutkitaan maailmankaikkeutta taukoamatta sekä maanpinnalta että avaruudesta kaikilla sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksilla. Galaksien joukossa tavallisen Linnunradan reunalta, pienen keltaisen tähden kolmannelta planeetalta kurkistetaan avaruuden syövereihin. Näemme maailmankaikkeuden alkuhetkiin ja atomin ytimien sisälle.
Tähtitiede suo kaikille sitä oivaltamisen ja löytämisen riemua, jota tiede parhaimmillaan tarjoaa. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee siitä juhlavuoden aikana osalliseksi.
Teksti: Walter Rydman