MAL– Klubi-ilta 12.3.2013
Oli todella mielenkiintoista kuunnella, kun puutuotoksen professori Kari Mielikäinen METLA:sta kertoi, miten ilmaston vaihtelu näkyy puulustoissa ja proksitiedoissa. Kuulimme mielenkiintoisesti esitettynä mm. mitä puulustojen perusteella voidaan päätellä auringon säteilyn voimakkuudesta keskiajan lämpökauden ja pikkujääkauden aikana.
MAL Klubi-ilta vuosikokouksen jälkeen tiistaina 12. maaliskuuta keräsi paikalle Hotelli Arthuriin runsaat kolmekymmentä asiantuntijaa. Professori Mielikäinen herätti kuulijan mielenkiinnon kertoessaan, miten Lapin mänty toimii ilmaston muutosten tulkkina. Professori Mielikäinen tutkimusryhmänsä kanssa oli selvittänyt, että pohjoisen Vallijärven rantamilla ei kasva mäntyä. Toisin oli asia 7000-5000 vuotta sitten. Viimeiset männyt hävisivät ilmaston kylmetessä 2500 vuotta sitten. He olivat löytäneet 6500 vuoden takaisia mäntyjä Enontekiön Pöyrisjärvessä.
Professori Mielikäisen mukaan Lapin mäntyjen 7640 –vuotinen lustokronologia kertoo vuosituhantista tarinaa maapallon akselikulmasta, tulivuorten purkauksista, merivirroista, auringosta ja syklisistä ilmaston muutoksista. Lapin lampien pohjamutiin uponneista männyistä on 28 vuoden työn tuloksena koostettu 7640 vuoden aukoton vuosilustosarja.
Vuosilustojen leveys, puuaineen tiheys ja puuhun tallentuneet alkuaineiden isotoopit kertovat globaaleista ja alueellisista ilmaston vaihteluista ja niiden syistä viime jääkauden jälkeen. Lustosarjan koostamisessa on käytetty ristiinajoitusta, jossa poikkeukselliset kasvuvuodet ovat sitoneet osittain samaan aikaan eläneiden puiden lustosarjat vuodentarkasti toisiinsa. Tieteellisiä raportteja on saatavilla Metlasta.
Miksei sitten ilmastonmuutos näy Suomen puiden kasvussa? Kronologia paljastaa lukuisia lämpö- ja kylmäkausia. Näistä lämpimin vallitsi noin 6000 vuotta sitten, jolloin koko Lappi oli sankkojen mäntymetsien peitossa. Nykyistä lämpimämpää on ollut myös ajanlaskumme alussa ja noin tuhat vuotta sitten keskiajan lämpökaudella. Pronssikauden jälkeinen viileneminen noin 3000 vuotta sitten ja 1800-luvulla päättynyt pikkujääkausi näkyvät myös lustosarjassa. Männyn kasvun vaihtelu metsänrajalla oli nousua 1903-1925, laskua 1926-1970, nousua 1971 – 1979, tasaista 1980-1999, nousua 2000-2004. Eli varsinaista ilmastomuutosta ei ole vielä tapahtunut. Professori Mielikäisen mukaan myrskyt eivät ole lisääntyneet Suomessa tai Euroopassa, mutta myrskytuhoriskit ovat lisääntyneet Suomessa tai Euroopassa, johtuen metsien rakenteesta ja käsittelytavoista.
Tarvitaan tutkimusta erilaisista prosesseista, koska meidän on sopeuduttava paikallisilmastomme muutoksiin. Näin osaamme paremmin ymmärtää ilmansuojelun mittakaavaa ja keinoja. Lisäksi tästä riippumatta ympäristön puhtaudesta ja ehtyvien luonnonvarojen riittävyydestä on huolehdittava.
Kirjoitti Pirjo Silius-Miettinen