MAL:in hallituksessa toimiva Lars Gröndahl on tehnyt pitkän uran Verohallinnon tietoliikennevastaavana. Tärkeässä osassa on ollut myös ohjelmistotyön mittaamiseen ja standardeihin liittyvä työ ja näiden edistäminen Suomessa.
Lars Gröndahl on syntynyt Helsingissä 1949 ja valmistunut aikanaan fyysikoksi Helsingin yliopistosta. Myöhemmin Gröndahl opiskeli myös tietoliikennetekniikkaa ja puhelintekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa TKK. Uransa Gröndahl teki Verohallinnon tietoliikennevastaavana 1984–2000, ensin suunnittelijana, sitten vanhempana- ja pääsuunnittelijana ja lopuksi erityisasiantuntijana. Työhön kuului mm. Verohallinnon maankattavan tietoliikenneverkon strateginen ja arkkitehtuuripohjainen suunnittelu sekä operatiivinen työ ja hankinnat. Verkko oli ensin piirikytkentäinen, myöhemmin pakettikytkentäinen ja lopulta reititinverkkoon perustuva. Alkuvaiheessa Verohallinnossa käytössä olivat Nokian Mikro Mikko- ja Mikko 3/38 -tietokoneet.
Myöhemmin tehtäviä olivat mm. tietojärjestelmien menetelmäkuvausten ja tietoturvallisuuteen liittyvien kuvausten laatiminen sekä niiden kehittäminen strategisella tasolla sekä Verohallinnon fyysisen turvallisuuden kehittäminen strategisella tasolla ja yhtenäisesti koko Verohallinnon kattavasti.
Gröndahl osallistui myös valtionvarainministeriön VAHTI-työskentelyyn 2003–2008. Näkökulmana oli mm. ”Valtionhallinnon keskeisten tietojärjestelmien turvaaminen”.
Gröndahl selvitti Verohallinnon tilauksesta olemassa olevat verotuksen kokonaisjärjestelmät. Tarkoituksena oli korvata Verohallinnon vanhat järjestelmät uudella yhtenäisellä verotusjärjestelmällä. Mahdollisia verotuksen kokonaisjärjestelmiä oli vuonna 2010 kolme kappaletta, joista yksi myöhemmin hankittiin.
Gröndahl kehitti Verohallinnolle myös tilikartan sovellusten ja IT-järjestelmien kustannusten hallinnan tueksi. Tilikartta soveltuu myös IT:n kustannustenhallintaan valtionhallintotasolla ja tilikarttaan voidaan yhdistää tieto liiketoimintajärjestelmien, IT-järjestelmien ja sovellusjärjestelmien tuottavuudesta.
Toimintopistelaskenta hyvä apu sovellusten hankinnassa
Gröndahl on toiminut pitkään myös FiSMAssa (Finnish Software Measurement Association), joka on ohjelmistotyön tehokkuuden ja laadun mittaamiseen keskittynyt yhteisö. FiSMAssa on mukana niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä. Järjestön alaa on mm. IT-ohjelmistojen tuottavuuden mittaus.
-Laadun mittaamisessa hyvä väline on toimintopistelaskenta, jolla mitataan sovellusten koko liiketoimintanäkökulmasta. Laskennan avualla pystytään ennakoimaan ja arvioimaan sovellusten kustannuksia ja ohjelmiston toimittamisen tuottavuutta. Muun muassa oikeusministeriö on käyttänyt toimintopistelaskentaa. Samoin Verohallinto, joka on käyttänyt Gartnerin menetelmää sovellusten koon laskennassa. Suomi on yleensäkin huipulla toimintopistelaskennassa, ja täältä ovat käyneet oppia ottamassa mm. eteläkorealaiset.
Mikään ei kuitenkaan tapahdu itsestään, ja siksi Gröndahl peräänkuuluttaakin käynnistämään EU-hankkeita, joiden avulla saisi rahoitusta alan kehittämiseen, ja samalla saataisiin suomalaista osaamista tunnetummaksi EU:ssa. Gröndahlillekin tarjottiin vuonna 1998 EU-komission tietoliikenneosastolta kansallisen asiantuntijan paikkaa, mutta suomalaisen valtionhallinnon jäykkyydestä johtuen asia raukesi komission pettymykseksi.
-IT-ssä on omat muoti-ilmiönsä, jotka tulevat ja menevät. Kun katsoo monia nykyisiä kustannustenhallinnaltaan enemmän tai vähemmän onnistuneita sovellushankintoja, soisin toimintapistelaskennan olevan nyt muodissa.
Erään USAssa tehdyn tutkimuksen mukaan ohjelmistojen käyttäjille virheistä ja puutteista aiheutuva kokonaiskustannus on kolme neljäsosaa kaikista kustannuksista. Kustannuksia aiheutuu tehottomuudesta, käyttökatkoksista, vahingonkorvauksista yms. Kärsijöinä voivat olla sekä kaikenkokoiset yritykset että kansalaiset. Suurin kustannuserä on verkkorikollisuuden aiheuttamat vahingot ja sen estämiseksi tarvittavat investoinnit. Huolestuttavaa on, että verkkorikollisuuden ennustetaan vielä kasvavan, kuten FiSMA ry:n Senior Advisor Risto Nevalainen kirjoittaa FiSMAn julkaisemassa blogissa.
Standardit luovat selkeyttä
Vuodesta 2017 lähtien Gröndahl on ollut SFS/SR 314 Ohjelmistotuotanto ja järjestelmäkehitys -standardointiryhmän jäsen. Tuona vuonna järjestelmäkehityksenstandardointiin osallistuminen siirrettiin FiSMAsta SFS/SR 314:n vastuulle.
-SFS on kansainvälisen standardointiorganisaation ISO:n jäsen. ISOssa päätetään uusista standardeista. Päätös tapahtuu äänestämällä, ja jokaisella jäsenmaalla yksi ääni.
Merkittäviä uusia tekijöitä standardoinnissa ovat Kiina ja Intia.
Standardeja on erilaisia eri aloilla ja eri tarpeisiin. Voidaan erottaa esimerkiksi de facto -standardit ja laatustandardit. De facto-standardi on tapa tai konventio, joka saa yleisen hyväksynnän. Tällaisia ovat esim. IBM PC, VHS tai USB. Tällaisten lisäksi on erilaisia johtamisstandardeja ja esim. lääketieteessä paljon tuotestandardeja.
Miten aikoinaan lähdit toimimaan standardien parissa?
-Omassa työssä häiritsi, jos käsitteet eivät olleet selvät, vaan puhuttiin ristiin. Kehitin Verohallinnossa IT-hallintamallin, jossa kuvataan pelkistetyllä kokonaisarkkitehtuuri. Tätä ajattelutapaa lähdin viemään mm. pilvi-standardointiin. Oli opettavaista olla luomassa pohjaa nykyisille standardeille.
-Isojen järjestelmien teko ei ole helppoa. Uudet ratkaisut vaativat kurinalaista toimintaa ja muutoksenhallintaa. Pitäisi olla kirkkaana mielessä sekä nykytila että tavoitetila.
Nykytilan ja tavoitteiden tunteminen tärkeää
Gröndahl moittii nykyistä hankintojen ja kilpailutusten toimintamallia.
-Nykyään ostetaan usein valmis sovellusjärjestelmä ja se sovitetaan uusiin liiketoimintaympäristöihin. Nykytilaa ei välttämättä tunneta tarpeeksi. Lisäksi kilpailutusta ei aina voita paras, vaan halvin. Hinta ei saisi koskaan olla määräävin tekijä kilpailutuksessa.
– Nykyään osa toiminnoista usein myös ulkoistetaan. Mutta olisi erittäin tärkeää, että taktinen ja strateginen ohjaus samoin kuin elintärkeät tai kilpailullisesti tärkeät toiminnot ja niiden kehittäminen ovat omissa käsissä.
Mikä ohjelmistoissa sitten maksaa?
-Ohjelmistojen teossa on monta osatekijää. On tekninen laatu, prosessien näkökulma, käytettävyyssuunnittelu ja testaus. Esimerkiksi käytettävyyssuunnittelussa pitää ottaa huomioon inhimilliset tekijät. Ohjelmistojen tulee luontevasti tukea käyttäjien työskentelyä ja eri toimijoiden tarpeiden toteuttamista.
Tärkeää on tietysti myös tietoturva ja tietosuoja. Ohjelmistojen pitää usein myös keskustella keskenään, joten riippuvuuksien ja yhteentoimivuuden hallinta on oleellista. Viimeaikaiset kansainväliseen toimintaan liittyvät kriisit korostavat myös jatkuvuuden hallintaa etenkin yhteiskunnan perusrakenteiden ja keskeisten tietojärjestelmien osalta.
Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset MAL:n jäsen Gröndahl on ollut vuodesta 1983 lähtien ja vuodesta 2019 hallituksen jäsenenä. Yhdistyksellä on hänen mielestään tärkeä merkityksensä, muun muassa siksi, että se tarjoaa ammatillista koulutusta ja tukea oikeudellisiin asioihin.
Järjestötoimintaa Gröndahl harrastaa muutenkin ja on mm. Alma Talentin vaikuttajayhteisön jäsen ja – kuuluu Suomen Yrittäjäjien Rahoitus- ja verovaliokuntaan. Eläkkeellä hän toimii myös ICT-konsulttina. Aika kuluu myös sijoitustoimintaa harrastaen. •


FiSMA ry
Finnish Software Measurement Association, FiSMA ry on ohjelmistotyön tehokkuuden ja laadun mittaamisesta kiinnostuneiden yritysten, oppilaitosten ja muille organisaatioiden yhteisö. FiSMA auttaa kehittämään jäsentensä johtamismenettelyjä tarjoamalla mm. ajankohtaisista aiheista järjestetyissä teematilaisuuksissa.
FiSMA osallistuu aktiivisesti kansainväliseen IT-alueen ISO/IEC-standardisointiin ja edistää niiden tunnettuutta ja hyödyntämistä Suomessa. Yhteisö järjestää koulutustilaisuuksia mittaamiseen, standardeihin ja arviointimalleihin liittyen. Osa koulutuksista antaa mahdollisuuden henkilön sertifiointiin.
FiSMAlla on organisaatio- ja henkilöjäseniä. Jäsenet ovat ohjelmistotuotannon tuottavuudesta ja mittaamisesta kiinnostuneita yrityksiä ja julkishallinnon organisaatioita sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioita.
Suvi Lahdenmäki