Koulussa tulisi oppia vähintäänkin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Kuitenkin koulujärjestelmän läpäisee oppilaita, jotka eivät osaa lukea, kirjoittaa, eivätkä laskea. Usein tapaa nuoria, joilla ei ole hajuakaan, miten jokin pieni asia lasketaan. Tarvitseeko kaikkien osata ”korkeampaa matematiikkaa”? Peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskut ovat monelle riittävä taito.
Matematiikan oppimisen tehostamiseksi voisi ajatella seuravia asioita:
Vanhempien tulisi välttää sanomasta lapsilleen, että sinullapa on matikkapäätä tai että sinullapa on kielipäätä. Tiedän ikääntyneitä ihmisiä, jotka vieläkin määrittelevät itsensä jommallakummalla näistä tavoista. Vanhempien kevyt heitto lapsuudessa saattaa vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen ja jopa uranvalintaan.
Myönteinen kuva laskemisesta ja lukujen käsittelystä tulisi istuttaa lapsiin jo aikaisessa vaiheessa. Normaalissa lapsiarjessa voisi tunnistaa lukumääriä, laskea puluja ja variksia ja muita lintuja. Autoja ja junia ja lentokoneita ainakin meidän nurkilla kulkee ihan riittävästi laskemisen tarpeisiin. Saavatko kaikki lapset yhtä monta karkkia? Siinäpä pulma.
Kun vihdoin kouluun päästään, niin silloin tulee eteen toisenlaisia opetuksen haasteita. Jo lähdössä valmiuden tasot saattavat olla hyvin erilaiset ja erot vain kasvavat, mitä pidemmälle koulua käydään. On opiskelijoita, joiden matemaattiset taidot ovat poikkeuksellisen hyvät. Tälle ryhmälle opettaja mielellään opettaa, ei matematiikkaa, vaan ajattelua.
Opiskelijoiden suuri massa ei kuitenkaan ole tällaisia, vaan heille riittää matematiikkaan liittyvien ohjeiden opettaminen. Sitten on tietysti joukko opiskelijoita, jotka eivät kykene tai halua opetella muuta kuin aivan perusasiat. Tästä syystä opiskelijoiden jaottelu pienempiin ryhmiin on paikallaan, ja sitten tulee miettiä, miten näitä ryhmiä opetetaan. Eräs opettaja sanoi, että pienin mahdollinen ryhmä on yksi oppilas, eli jokaiselle tulisi olla oma oppimispolku. Sen ilmeisesti nykyiset sähköiset oppimisvälineet mahdollistavat.
Onko pakko matematiikkaan liittyen opettaa kaikki ne asiat, jotka ovat nykyisessä opetussuunnitelmassa? Eikö vähempikin riittäisi? Minkä matemaattisten asioiden oppiminen on jokaiselle välttämätöntä? Ja taisin ne jo tuossa alussa mainita. Peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskut.
Yksi ryhmä, josta ei paljon julkisuudessa puhuta, on lapsen lähipiiri – vanhemmat ja isovanhemmat. Heidän viitseliäisyydellään saattaa olla suuri merkitys. Merkitys tulee jo sen kautta, että asiaan kiinnitetään huomiota. Lasketaan yhdessä kotitehtäviä ja harjoitellaan mahdolliseen tulevaan kokeeseen.
Jossain koulunkäynnin myöhemmässä vaiheessa olisi hyvä käsitellä sitä, minkälaisissa työtehtävissä matematiikkaa tarvitaan. Olisi myös hyvä tiedostaa ne koulutusalat, jotka sulkeutuvat, jos ei opiskele riittävästi matematiikkaa. •