Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2025
      • Lehti 1-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset
Piilomatemaatikko Manninen, Sir Manninen

Maailmankuvia

Posted on 4.2.202218.2.2025

Tähtitaivaalle tähyillessään suomalaiset esi-isämme näkivät siellä himmeänä välkehtivän valosumun. He uskoivat, että siinä näkyi joutsenen lentoreitti sen lentäessä illansuussa kotia kohti. Tämän vuoksi välkehtivä valosumu nimettiin Linnunradaksi. Skandinaavit puolestaan hahmottivat valosumun lumiseksi talvitieksi ja antoivat sille nimeksi Talvitie (Vintergatan).

Antiikin aikana Linnunrataa pidettiin joko auringon kulkuväylänä tai sitten jumalten asuntoon johtavana valtatienä. Pythagoralaisten mukaan valosumun oli saanut aikaan muualle lentänyt tähti, joka oli jättänyt jälkeensä kaarevan tulivanan.

Filosofi Demokritos (470 – 380 BC) puolestaan päätyi siihen lopputulokseen, että Linnunrata koostui suuresta määrästä lähelle toisiaan ahtautuneita tähti­joukkoja. Tämän seikan todensi myöhemmin kauko­putkellaan Galileo Galilei vuonna 1610.

Kreikkalaisen jumaltaruston mukaan Zeus halusi lehtolapselleen Herakleelle kuolemattomuuden, joten hän pani lapsen nukkuvan Heran rinnoille imemään jumalattaren kuolemattomaksi tekevää maitoa. Hera kuitenkin heräsi unestaan ja työnsi lapsen luotaan niin rajusti, että osa maidosta purskahti taivaalle. Tästä muodostui meidän Linnunratamme, englanniksi Milky Way, latinaksi Via Lattea ja kreikaksi galaksias.

Täällä Pohjan perukoilla on ollut muitakin näkemyksiä tähtitaivaan synnystä.

Kalevala on Suomen kansalliseepos. Se on Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansan­runoihin.

Kalevalassa kerrotaan kuinka sotka, sorea lintu muni pesäänsä kuusi kultaista munoa. Mutta munat vierähti vetehen ja karskahtivat muruiksi. Ja näistä muruista, palasista muodostuivat maa, taivas, aurinko, kuu ja pilvet.

Ei munat mutahan joua, Siepalehet veen sekahan;

Muuttuivat murut hyviksi, Kappalehet kaunoisiksi:

Munasen alainen puoli Alaiseksi maa-emäksi

Munasen yläinen puoli Yläiseksi taivahaksi,

Yläpuoli ruskeaista Päivöseksi paistamahan,

Yläpuoli valkeaista, Se kuuksi kumottamahan,

Mi munassa kirjavaista, Ne tähiksi taivahalle,

Mi munassa mustukaista, Nepä ilman pilvilöiksi.

Uusimmat

  • Matematiikka ja luonnontieteet tuovat joustavuutta energiankäyttöön
  • Aivojen hoitoa
  • Missä määrin tekoälyä voi ymmärtää?
  • Kvanttitietokoneiden ja tavallisten tietokoneiden yhteispeli
  • Flogistonin viimeiset liekit

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2025 | WordPress Theme by Superbthemes.com