Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Kuva Merja Korpela
Lähes 20 MALlilaista vietti 19.10.2017 viihtyisän ja asiapitoisen illan Energiateollisuus ry:n vieraana.
Energiateollisuus ry:n (ET) toiminnasta ja tavoitteista meille kertoivat yhdistyksen toimitusjohtaja Jukka Leskelä (kuva), edunvalvonta- ja viestintäjohtaja Hanna Ekman sekä työmarkkinajohtaja Kari Laaksonen. Esitysten jälkeen käytiin vilkas, mielenkiintoinen ja laaja-alainen keskustelu.
ET edustaa yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja. Se vastaa jäsenyritystensä henkilöstön (n. 14 000) työehtoja koskevista sopimuksista, neuvoo ja kouluttaa jäseniään, tekee selvityksiä sekä välittää tietoa. Ala on tällä hetkellä hyvin miesvaltainen.
ET noudattaa kestävän edunvalvonnan periaatteita ja toimintatapoja. Yhdistyksen palveluksessa on 36 henkilöä, joista yksi työskentelee pysyvästi Brysselissä. Yhdistyksellä oli vuoden 2017 alussa yhteensä 260 varsinaista jäsentä ja 70 yhteistoimintajäsentä. Yhdistyksen tavoitteena on ilmastoneutraali Suomi.
Suomen energiajärjestelmä on kansainvälisesti huipputasoa: energiantuotanto on puhdasta ja monimuotoista ja ratkaisut ovat älykkäitä. Suomen energiatuotannon kasvihuonepäästöt ovat 10 viime vuoden aikana pudonneet noin 1/3-osaan. Päästöt energiayksikköä kohti ovat vain 1/3 Saksan vastaavista.
Tavoitteena on myös tuottaa kansalaisille kohtuuhintaista energiaa. Sähkön kuluttajahinta Suomessa on EU:n kolmanneksi edullisinta. Energia-ala haluaa toimia ilman valtion tukea vapaasti kilpailluilla energiamarkkinoilla. Kolmasosa sähkön ja kaukolämmön hinnasta on veroa. Suomessa on runsaasti teollisuudenaloja, jotka toimiakseen tarvitsevat paljon energiaa. Kohtuuhintainen suomalainen energia on tärkeää, jotta niiden toiminta on edelleen mahdollista Suomessa.
Suomalaisen energiantuotannon tehokkuus on maailman huippuluokkaa. Tuotantolaitosten käyttöasteet ja hyötysuhteet ovat kansainvälisessä vertailussa hyvin korkeat ja jakeluhäiriöt vähäisiä. Sähkön siirtoyhteyksiä on kehitetty määrätietoisesti Pohjoismaihin, Venäjälle sekä Baltiaan. Suomen sisäisiin jakeluverkkoihin investoidaan parhaillaan voimakkaasti, jotta sähkön toimitusvarmuus vastaa nyky-yhteiskunnan tarpeita.
Suomen energia-ala investoi vuosittain kaksi miljardia euroa uuteen teknologiaan sekä vanhan teknologian tehostamiseen. Investoinneilla varaudutaan tuleviin tarpeisiin ja energiaratkaisuihin, kuten kysyntäjoustoon. Energiantuotanto rahoitetaan markkinaehtoisesti, ja tuotot syntyvät tukien sijaan tuotteen myymisestä. Sähköverkkojen miljardi-investoinnit toteutetaan tehokkaasti ja tuottotason määrää viranomainen. Kun infrastruktuuria parannetaan hallitusti, korjausvelkaa ei kerry eikä yllätyksiä synny.
Suomi on edelläkävijä sähkönkulutuksen mittaamisessa ja mittaustiedon hyödyntämisessä – kaikissa kotitalouksissa on nykyisin älykkäät mittarit. Mittaustietojen avulla sähkönmyyjät pystyvät tarjoamaan kuluttajille heidän tarvitsemiaan tuotteita ja auttamaan kuluttajia markkinoille osallistumisessa. Kun omaa kulutusta voi säädellä sähkön hinnan muuttuessa, energiaa voidaan tuottaa ja kuluttaa tehokkaasti. Siinä missä kuluttajat voivat vaikuttaa omaan sähkönkäyttöönsä, Suomen monipuolinen sähköntuotantorakenne mahdollistaa joustavan tuotantokapasiteetin. Kaksisuuntainen kaukolämpöverkko mahdollistaa myös kiinteistökohtaisen lämmöntuotannon ja ylijäämälämmön myymisen verkkoon.
Energia-alan tärkeä periaate on hiilineutraali tuotanto vuoteen 2050 mennessä. Ala edellyttää korkeaa osaamistasoa ja työntekijöitä koulutetaan runsaasti. Asiantuntijat osallistuvat laajapohjaisesti alan tilaisuuksiin ja julkisiin keskusteluihin.
Teksti Lasse Kähärä