Näkymä Vallisaaresta Helsingin suuntaan. Kuva: Marja Penttilä.
Kesäkuun 7. päivänä 2016 tarjoutui MALin jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen mahdollisuus osallistua MAL:n järjestämälle tutustumisretkelle Vallisaareen, joka sijaitsee Suomenlinnan pääsaaren vieressä. Vallisaari avautui toukokuusta 2016 alkaen yleisölle ja opastetuille kierroksille. Osa saaresta on edelleen vapaalta kululta kielletty. Tutustumisretki oli eräs MALin 55-vuotisen taipaleen juhlatapahtumista, joita pidetään vuoden 2016 aikana.
Oppaana toimi vajaa kaksi tuntia kestäneellä saarikierroksella Ehrensvärd-säätiön järjestämänä sotatieteiden tohtori, evp. komentaja ja tietokirjailija Ove Enqvist. Opas on perehtynyt mm. rannikkotykistön perinteiden tallentamiseen sekä rannikko- ja meripuolustuksen historiaan. Kierroksen aikana oli mahdollisuus saada tavallista laajempi kuva saaren historiasta ja ympäristöstä.
Retkiryhmä kokoontui 7.6.2016 työpäivän päätyttyä Kauppatorilla kolera-altaan luona aluksen lähtöpaikalla. Matka Vallisaareen sujui vesibussilla 20 minuutissa. Retkelle oli ilmoittautunut 33 henkilöä. Alustava 30 henkilön ryhmäkiintiö täyttyi poikkeuksellisesti jo kahta kuukautta aikaisemmin ennen tapahtuman toteuttamista. Vallisaaren satamassa opas oli ryhmää vastassa. Ove Engvist kertoi satama-alueella saaren historiallisesta taustasta ja saarta koskevasta muusta perustiedosta. Alkuselostuksen jälkeen aloitettiin Vallisaaren ympäri tehtävä ympärikävely, jonka kuluessa opas kertoi tarkemmin yksittäisiin kohteisiin liittyneistä historiallisista tapahtumista. Saaren infran rakentaminen on vielä alkuvaiheessa. Saaresta löytyy yksi vesipiste, pari-kolme WC:tä sekä kahvila, joka oli retken aikana suljettu. Saarta kiertävä noin kolmen kilometrin pituinen kävelytie on yllättävän hyvässä kunnossa. Kävijöiden turvallisuudesta oli myös huolehdittu esimerkillisesti. Varoitustauluja oli muistuttamassa kävelijöitä tiestä poikkeamisen riskeistä. Alueen luonto on rehevää ja monipuolista, koska se on saanut rauhassa vuosien ajan kehittyä sellaiseksi kuin se on tällä hetkellä. Kasvisto ja eläimistö ovat monimuotoista, mutta näitä on pyritty rauhoittamaan ulkopuolisilta uhilta. Kasvilajeja on löytynyt jopa 430 kappaletta. Lisäksi on runsaasti esimerkiksi lepakko- ja perhoslajeja. Oppaan näkemyksen mukaan julkisuudessa esitetyt väitteet luonnon turmeltumisesta ovat liioiteltuja. Alue on oppaan mielestä pysynyt toistaiseksi hyvässä kunnossa runsaista kävijämääristä huolimatta.
Vallisaari on viime kuukausina ollut tiedotusvälineiden suosikkikohde, joten tietoa alueesta on ollut saatavilla runsaasti. Muutamia toteamuksia voidaan kuitenkin esittää retken varrella ilmi tulleista seikoista.
Saaren väestö ja rakennukset
Saarella on ollut useita nimiä. Aleksanterin saaren nimi tuli Aleksanteri II:n saarella käynnin muistoksi ja asiaan liittyvän sotilaskäskyn saattelemana vuonna 1876. Nimi ei kuitenkaan vakiintunut, vaan saaren nimeksi jäi käytännössä Vallisaari. Sen sijaan Aleksanterin patterin nimi jäi elämään jälkipolville. Välillä saaren nimenä käväisi lyhytaikaisesti ruotsinkielinen Skanslandet.
Saarella on viimeisten 200 vuoden aikana asunut vaihteleva määrä vakinaisia asukkaita, useasta sadasta muutamaan henkilöön. Vuoden 1918 jälkeen asukasmäärä oli 60-70. Sodan aikana 1940-luvulla saarella asui noin 300 henkilöä. Sodan jälkeen laivastoaseman takia alueella asui pari sataa henkilöä. 1960-luvulla asukkaita oli noin 160, muta väestön määrä väheni vähitellen. Vielä vuonna 1996 asui 6 henkilöä, mutta sen jälkeen määrä hiipui eri syistä niin, että nykyään saarella ei ole asustusta. Saarella on 1900-luvulla ollut mm. kansakoulu, kauppa ja sotilaskoti esimerkiksi juhlien järjestämiseen. Nykyään rakennuksista on jäljellä vain jäännökset.
Lampi
Keskellä saarta on lampi, joka on aikanaan ollut sotilaiden ja muiden asukkaiden vapaa-ajan käytössä. Lammessa oli aikanaan jopa laituri ja hyppyteline. Nykyään uinti lammessa on turvallisuussyistä kielletty, koska lammen pohja on täynnä metalli- ja muuta veteen heitettyä romua. Lisätietoja saaresta on mm. Metsähallituksen sivuilla. Artikkeleita saaresta on ollut myös useassa uutis- ja aikakausilehdessä.
Kustaanmiekan salmi
Salmi oli aikanaan suosittu ylityspaikka siirryttäessä Vallisaareen kaupungista tultaessa ja sieltä poistuttaessa. Salmi oli sääolosuhteiden takia vaarallinen ja aiheutti usein vakavia henkilövahinkoja. Salmi on nykyään risteily- ja muiden alusten ohikulkupaikka Helsingin keskustan suuntaan. Vallisaaren asukkaat ovat käyttäneet salmea myös uimapaikkana laivaliikenteestä huolimatta.
Piknik-paikka
Kävelytien varrella ennen Aleksanterin patteria on laaja piknik-paikka, jonka läheisyydessä on pienempiä tykkejä käsittävä tykkipatteristo. Paikka on tunnettu mm. siitä, että tykit siirrettiin aikanaan alalaveteilta yläpuolella olevan harjanteen päälle ja tykkien aikaisemmalle paikalle rakennettiin miehistön asumistilat. Piknikpaikka oli käytössä jo taannoin vapaa-ajan viettopaikkana. Nyt käsillä olevan retken aikana pidettiin retkelle osallistujien virkistystauko eväiden ja virvokkeiden saattelemana.
Aleksanterin patteri ja lähiympäristö
Aleksanterin patteristonpäälle on rakennettu kävijöille näköalateline, joka ei ole esteettisesti erityisen näyttävä, mutta kävijöille turvallinen. Näkymät telineeltä ovat laajat ja komeat, etelässä ja lännessä saaristomaisemia ja pohjoisen puolella Helsingin kaupungin silhuettia. Paikan väitetään olevan Helsingin korkein – nelisenkymmentä metriä merenpinnasta.
Lopuksi
Retken lopuksi suuri osa osallistujista palasi satamaan odottamaan seuraavan vesibussin tuloa. Retki onnistui kaiken kaikkiaan hyvin otollisten sääolosuhteiden johdosta. Sää oli poutainen, aurinko paistoi ja ilma oli kohtuullisen lämmin saariretken tarpeita ajatellen. Opastus oli mielenkiintoinen ja siinä tuli esille paljon sellaisia asioita, mitä ei tavanomaisessa opastuksessa olisi ollut. Retkelle osallistuneet vaikuttivat tyytyväisiltä. Lisätietoja esim. Metsähallituksen sivuilta: http://www.metsa. fi/vallisaari
FK, OTK Pekka Koivisto