Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemisten viisikymppiset olivat yhtä juhlaa.
MAL piti 50-vuotisen taipaleensa kunniaksi komeat juhlat Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä 14. lokakuuta. Arvovaltaisten puhujien juhlaesitelmillä alkanut tilaisuus huipentui illallisiin ja tanssiaisiin.
Juhlapäivänä julkistettiin myös SMFL-MALin historiakirja. Juhlaväen toivotti Vanhalle tervetulleeksi MALin puheenjohtaja FM Antti Lauri, ja tilaisuuden juonsi tyylikkäästi FT Raimo Voutilainen.
Puhemies emeritus Paavo Lipposen juhlaesitelmän otsikko oli Maailmankuvan muutos ja suomalaisuus. Lipponen peilasi suomalaisen identiteetin muodostumista maamme valtiollisen, tieteellisen ja elinkeinoelämän kehityksen raamissa.
– Viime aikoina kehitys on vienyt takaisin sotien välisen ajan sulkeutuneisuuden suuntaan. Aitosuomalaisuus pyrkii elämään varsinkin netissä.
Lipponen sanoi, että suomalaista eurooppalaista identiteettiä uhkaa nyt ymmärrettävästi eurooppalainen kriisi. Ongelman ydin on kuitenkin siinä, ettei Euroopassa ole syntynyt yhteistä eurooppalaista kansalaisuutta. Identiteetin perusta on useimmille kansallinen ja alueellinen.
– Eurooppalaisuutta pitää uskaltaa puolustaa, ja siihen kuuluu myös kriittisyys, Lipponen totesi.
Professori Marja Makarow tarkasteli esityksessään Suomen tiedettä eurooppalaisesta näkökulmasta.
– Tutkijoiden tulee tavoitella korkeinta mahdollista laatua, muistaa relevanssi ja osallistua työnsä kannalta tärkeisiin kansainvälisiin hankkeisiin. Päättäjien pitää varmistaa rahat vapaalle tutkimukselle ja opetukselle, innovaatiotoiminnalle ja kansainväliselle yhteistyölle. Teollisuuden tulee ryhtyä tutkimushankkeisiin akateemisten tutkijoiden kanssa. Kansalaisten tulee ymmärtää tieteen merkitys yhteiskunnan hyvinvoinnille, ja median on viestittävä kansalle tutkimuksen edistysaskeleista.
Professori Päivi Törmä esitelmöi aiheesta Tekniikka vie ihmiskuntaa eteenpäin – entä nano? Törmän mukaan tieteen, tekniikan ja taiteen kukoistus vaatii rahat ja hengen. Raha on välttämätöntä, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan henki eli lahjakkaita ihmisiä, innostus, visio, tekemisen meininki ja mahdollisuus menestykseen.
– Nanoon on sijoitettu maailmalla miljardeja, mutta pienen Suomen ei pidä pelätä kilpailijoiden mittavia panostuksia. Voimme menestyä nanotekniikan alalajeissa, jos osaamme tehdä oikeita valintoja.
– Mutta miten saisimme poliittisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti toteutettua sen, että yliopistolaitoksen sisällä, tai yhteiskunnassa muutoin, voidaan harjoittaa riittävästi ammattimaista, täysipäiväistä, pitkäjänteistä huipputason perustutkimusta yhteiskunnan vaurauden kannalta keskeisimmillä aloilla? Jos tähän löytyy ratkaisu, Eurooppa pysyy tekniikan kehityksen ja hyödyntämisen kärjessä globaalissa kilpailussa.
Kauppatieteen kandidaatti Esko Seppänen pohti, onko kapitalismin viimeistä käyttöpäivää.
– Minä en sano, että kapitalismin viimeinen käyttöpäivä on käsillä. Se on paska järjestelmä, mutta sille ei ole tänään vaihtoehtoa, Seppänen totesi Churchilliä mukaillen.
– Uskon kuitenkin, että putipuhtaalle, sääntelemättömälle, sataprosenttiselle ja demokraattisesta valvonnasta vapaalle kapitalismille tämä päivä on parempi kuin huominen. Taustalla vaanii kuitenkin ekologinen kriisi. Kamppailu maailman energia- ja muista luonnonvaroista kiihtyy.