Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijäliitto päätti vuonna 1999 ruveta vuosittain palkitsemaan parasta liiton toimialoihin liittyvillä aloilla kirjoitettua pro gradu -opinnäytettä. Palkinnon suuruus on ollut 2000 euroa, mutta nyt se on nostettu 3000 euroon. Ensimmäisen kerran palkinto jaettiin vuoden 2000 keväällä, edellisenä vuotena hyväksyttyjen töiden perusteella. SMFL:n kattojärjestö Tekniikan Akateemiset oli jo vuodesta 1986 palkinnut vuosittain parhaan teknillisissä korkeakouluissa tehdyn diplomityön.
SMFL:n palkintoa varten oli olemassa melko selvä ja toimiva kehys TEK:n diplomityöpalkinnossa. Palkittavaa työtä etsitään samoin vaihein. Maamme yliopistojen matemaattis-luonnontieteellisille tiedekunnille lähetetään vuodenvaihteen jälkeen tiedustelu palkittaviksi tarjottavista töistä. Ei ole tiedossa, millä mekanismilla kukin tiedekunta valitsee ehdokkaansa, mutta voi olettaa, että menettelyt vaihtelevat ja että yliopistojen sisäiset valtasuhteet jossain määrin vaikuttavat. Ehdokkaita saapuu yleensä hiukan toistakymmentä. Palkintolautakunta tutustuu ehdokkaisiin ensin niiden tiivistelmien ja puoltolausuntojen perusteella ja valitsee sitten noin viisi työtä tarkemmin tutkittaviksi. Näistä sitten päätetään lopullinen voittaja.
Gradujen laadukkuus ilahduttaa
Gradupalkinnon valinta on koko sen olemassaolon ajan tapahtunut tiiviissä yhteistyössä TEK:n ja TFIF:n diplomityöpalkinnon kanssa. Itse asiassa palkittavien töiden valinta tapahtuu samassa elimessä, ja toimikunnan TEK-taustaiset ja MAL-taustaiset jäsenet osallistuvat tasapuolisesti molempien palkintojen valintaan. TEK hoitaa käytännön järjestelyt kuten kirjeenvaihdon yliopistojen kanssa. Yhteistyö on antanut mielenkiintoisen tilaisuuden verrata tekniikan ja luonnontieteen parhaita opinnäytteitä. Yleishavaintona voi sanoa, että selvää tasoeroa kumpaankaan suuntaan ei ole havaittavissa. Parhaat nuoret tutkijat kirjoittavat nykyään todella hyvin korkeatasoisia tieteellisiä julkaisuja. Palkintolautakunnan jäsen voi hiljaisesti itsekseen ihmetellä, miten helposti se maisterinarvo sentään aikanaan tuli saaduksi.
Palkintotoimikuntaa on koko ajan johtanut professori Pekka Rytilä ja sen sihteerinä on toiminut TEK:n Martti Kivioja. Palkinnon juhlallinen jako on myös tapahtunut TEK:n suojissa. Viime vuosina palkinnon jako on vakiintunut TEK:n syysliittokokouksen illallisten ohjelmanumeroksi; samalla kertaa palkintonsa on saanut myös TEK:n väitöskirjapalkinnon saaja. Palkinnonsaajat ovat esitelleet työtään napakalla pikku kalvoesityksellä; miellyttävä havainto on, että he ovat osanneet luontevasti ottaa huomioon illan yleisön ja tilanteen luonteen ja kyenneet riittävästi valaisemaan usein melko vaikeaa aihettaan. Palkintojenjakoon on kutsun saanut myös palkittavan työn ohjaaja.
Hyödynnettävyys tärkeä kriteeri
Mikä tekee opinnäytteestä erityisen hyvän ja palkittavan? Toimikunnan kriteereissä on työn tieteellisen korkeatasoisuuden lisäksi yhtenä huomioon otettavana tekijänä tutkimuksen mahdollinen hyödynnettävyys. Näin tietysti on oltavakin, kun palkitsija on ammattimiesten ja -naisten järjestö. Kovin teoreettiset vaikka muuten erinomaiset työt rajautuvat yleensä palkittavuuden ulkopuolelle. Eri alojen opinnäytetöiden laadun ja merkittävyyden mittaamiseksi ei ole yleispätevää asteikkoa. Joka kerta toimikunta on kuitenkin lopulta päätynyt yksimieliseen ratkaisuun.
Palkintoehdokkaat edustavat matematiikkaa, tietojenkäsittelytiedettä ja eksakteja luonnontieteitä. Jostain syystä yliopistot lähettävät ehdolle eniten tietojenkäsittelyyn liittyviä töitä, ja valtaosa palkituistakin töistä on luokiteltavissa tietojenkäsittelytieteen alaan. Kahdentoista vuoden aikana palkinto on kerran jaettu kahtia ja kerran varsinaisen palkinnon lisäksi on myönnetty kunniamaininta. 14:stä palkitusta työstä kolme on käsitellyt matematiikkaa, kaksi fysiikkaa. Toki loput tietoteknologiaan liittyvät työt ovat, siis atk-alan työt ovat edustaneet varsin vaihtelevia aiheita ja näkökulmia.
Lisää julkisuutta toivotaan
Gradupalkinnon yksi motiivi on kannustaa opiskelijoita erinomaisuuteen. Tätä tavoitetta palkinto ei liene suuressa määrin saavuttanut, sillä palkinnon saama julkisuus on aina jäänyt valitettavan vähäiseksi. Yhteiskunnassa, joka palkitsee usein runsaskätisesti mitä kirjavimpia suorituksia pitsanpaistosta lavaääntelyyn, ei gradupalkinnon kaltainen kiitos vakavasta ja tärkeästä työstä juuri ylitä uutiskynnyksiä. Luulen, että monikaan opinnäytetyönsä kimpussa uurastava opiskelija ei tiedä, että yksi häntä ehkä odottava huomionosoitus voisi olla MAL:n gradupalkinto. Miten saisimme tämän tilanteen korjattua?
MattiLehtinen
Dosentti
Oulu
Kirjoittaja on TEK:n diplomityö- ja gradupalkintojen arviointitoimikunnan jäsen.