Skip to content
Menu
  • Etusivu
  • Artikkeli
  • MAL-Lehti
    • 2025
      • Lehti 1-2025
    • 2024
      • Lehti 1-2024
      • Lehti 2-2024
    • 2023
      • Lehti 3-2023
      • Lehti 2-2023
      • Lehti 1-2023
    • 2022
      • Lehti 1-2022
      • Lehti 2-2022
      • Lehti 3-2022
    • 2021
      • Lehti 1-2021
      • Lehti 2-2021
      • Lehti 3-2021
      • Lehti 4-2021
    • 2020
      • Lehti 1-2020
      • Lehti 2-2020
      • Lehti 3-2020
      • Lehti 4-2020
    • 2019
      • Lehti 1-2019
    • 2018
      • Lehti 1-2018
    • 2017
      • Lehti 1-2017
      • Lehti 2-2017
      • Lehti 3-2017
    • 2016
      • Lehti 1-2016
      • Lehti 2-2016
      • Lehti 3-2016
    • 2015
      • Lehti 1-2015
      • Lehti 2-2015
    • 2014
      • Lehti 1-2014
      • Lehti 2-2014
      • Lehti 3-2014
    • 2013
      • Lehti 1-2013
      • Lehti 2-2013
      • Lehti 3-2013
    • 2012
      • Lehti 1-2012
      • Lehti 2-2012
      • Lehti 3-2012
      • Jaakko Ojala, YK: ilmastoneuvottelut 1992 – 2012
    • 2011
      • Lehti 1-2011
      • Lehti 2-2011
      • Lehti 3-2011
    • Lehti SMFL kootut 2005-2009
  • Elokuvat
  • Historia
  • Kirjat
  • Mahtavaa Matematiikkaa
  • Nuoret
  • Piilomatemaatikko Manninen
  • Toimitus
  • Uratarinat
  • Uutiset

Margueriten teoreema

Posted on 21.10.202423.2.2025
Mahtavaa matematiikkaa -logo

MAL jatkaa hyvää tapaansa tarjota Mahtavaa matematiikkaa -teemapäivänä eli marraskuun ensimmäisenä torstaina matemaatikkoaiheisen elokuvan teatteriesitys ja sen päälle keskustelu. Tänä vuonna voitiin valita aivan tuore elokuva: ranskalainen Margueriten teoreema tuli meillä teattereihin loppukeväällä. 

Kolme aiempaa MALin tarjoamaa elokuvaa kertoivat todellisista henkilöistä, mutta tällä kertaa kyse on puhtaasta elokuvatarinasta. Nimihenkilö Marguerite on lahjakas nuori matemaatikko. Hän aikoo todistaa väitöskirjassaan kuuluisan Goldbachin konjektuurin, joka väittää, että jokainen kakkosta suurempi parillinen luku on kahden alkuluvun summa. Draama tihenee, kun todistuksesta löytyy virhe.

Elokuva on saanut varsin hyvää palautetta, myös Suomessa. Tässä on linkit peräti viiteen arvioon: 

Voima-lehti: https://voima.fi/artikkeli/2024/margueriten-teoreema-sukeltaa-matematiikan-kautta-nuoruuteen-joka-ei-ole-huoleton

Helsingin Sanomat: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010346570.html

Suomen Kuvalehti: https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/arvio-margueriten-teoreema-on-alypaista-viihdetta

Kulttuuritoimitus.fi: https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-elokuva/matematiikkaneron-huonompi-paiva-taittuu-vertaiseen-tutustumiseen-elokuvassa-margueriten-teoreema 

Apu: https://www.apu.fi/artikkelit/uutuuselokuva-anna-novionin-margueriten-teoreema-on-kolmiodraama 

Erityisen mukava oli lukea, että sen lisäksi että elokuva on yleisesti hyvä, sen matemaattiset yksityiskohdat on käsikirjoitettu huolellisesti ja tarkastettu asiantuntijan toimesta. Jopa jokainen taustalla liitutaululla näkyvä kaavakin on mielekäs – ei siis mitään pilakuvissa professorien taustalle piirrettyä kaavasyheröä. •

Elokuva Margueriten teoreema esitetään seuraavasti:

Helsinki: Elokuvateatteri Orion (cinemaorion.fi), 
Eerikinkatu 15: torstaina 7. marraskuuta klo 16:00
Oulu: Elokuvateatteri Star (elokuvateatteristar.fi), 
Kalliotie 6, Oulu: torstaina 21. marraskuuta klo 16:00 ja klo 19:00.

Näytökset ovat avoimia kaikille, ja jokaisen jälkeen on varattu aikaa keskustelulle.
MAL tarjoaa liput hintaan 4 €. Liput tulevat myyntiin teattereiden verkkosivuille. Elokuvasta ja sen esityksistä on päivittyvää tietoa MALin tapahtumasivulla mal-liitto.fi/tapahtumat – tämän linkin avulla voit myös kätevästi mainostaa filmiä tutuillesi!

Ohessa mainittuja elokuva-arvosteluja lukiessani huomasin huvittavan detaljin, että kriitikot ovat eri mieltä siitä, mitä Marguerite yrittää todistaa:

Voima-lehden arvostelijan mukaan hän yrittää todistaa Golbachin konjektuurin. Samaa mieltä on Helsingin Sanomien kriitikko, ja kirjoittaa Goldbachin nimenkin oikein. Suomen Kuvalehden mielestä kyseessä on kuitenkin Riemannin hypoteesi. Kulttuuritoimitus.fi:n kriitikko harmittelee, että Riemann, Fermat ja Goldbach vilistävät elokuvassa niin vauhdikkaasti, että katsojan on vaikea pysyä kärryillä. Apu-lehti heittää vielä lusikkansa soppaan kertomalla, että kysymys onkin Szemerédin teoreemasta. Tämä tulkinta on erityisen epäilyttävä, koska Szemerédi on elävä unkarilainen matemaatikko, joka on itse jo todistanut kuuluisat teoreemansa. 

Vaikka oikea vastaus näyttää olevan Goldbach, odotan innolla näkeväni myös Riemannin, Fermat’n ja Szemerédin tulosten ja hypoteesien vilistävän valkokankaalla – varsin harvinaista herkkua leffoissa! 

I.N.

Uusimmat

  • Matematiikka ja luonnontieteet tuovat joustavuutta energiankäyttöön
  • Aivojen hoitoa
  • Missä määrin tekoälyä voi ymmärtää?
  • Kvanttitietokoneiden ja tavallisten tietokoneiden yhteispeli
  • Flogistonin viimeiset liekit

Arkisto

Takaisin etusivulle
©2025 | WordPress Theme by Superbthemes.com